Vieraskynässä Ville Mankki ja Sara Sintonen

Varhaiskasvatuksessa pätevän henkilöstön saatavuuteen on jo pitkään liittynyt ongelmia. Julkisessa keskustelussa huomio on keskittynyt etenkin suurten kaupunkien ja pääkaupunkiseudun työvoimapulaan (mm. Palkoaho, 2022). Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatusjohtajat muun muassa ovat yhdessä vedonneet hallitukseen kiireellisten toimien puolesta päiväkotien “kriittisen” henkilöstövajeen ratkaisemiseksi (Aalto, 2023).

Jatka lukemista ”Tarjolla ammatillisia kehittymismahdollisuuksia ja hirsinen päiväkoti: Miten kunnat houkuttelevat varhaiskasvatuksen opettajia?” →

Ville Mankki työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa ja EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivassa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Ville Mankki ja Sara Sintonen” →

Vieraskynässä Anna-Leena Lastikka, Outi Arvola, Jonna Kangas ja Monika Haanpää

Jatka lukemista ”Kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivisen pedagogiikan tulevaisuuden kehityssuuntia suomalaisessa varhaiskasvatuksessa” →

Kuvassa vasemmalta oikealle. Anna-Leena Lastikka, Outi Arvola, Monika Haanpää ja Jonna Kangas

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Anna-Leena Lastikka, Outi Arvola, Jonna Kangas ja Monika Haanpää” →

Tutkittua varhaiskasvatuksesta lomailee heinäkuun ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta toimikaudesta! Palaamme uusien tekstien kanssa syyskuussa!

Jatka lukemista ”Hyvää kesää 2025” →

Vieraskynässä Sanna Parrila ja Marjo Mäntyjärvi

Kanadalainen professori Andy Hargreaves totesi jo vuonna 2006 “the time for sustainable leadership has arrived”. Nyt tuo aika on toden teolla käsillä – erityisesti varhaiskasvatuksessa, jossa monet muutokset, resurssi- ja aikapaineet sekä isommat ja pienemmät kriisitilanteet haastavat johtajuutta monin tavoin. Kestävä johtajuus heijastuu myös kestävään pedagogiikkaan, jossa lasta ei kiirehditä suorittamaan varhaiskasvatusta, jossa lapsella on aikaa olla, kohdata, tuntea, innostua ja joskus jopa tylsistyä.  

Jatka lukemista ”Kohti kestävää johtajuutta – työn merkityksellisyys, toivo ja tunnetuki varhaiskasvatuksessa ” →

Marjo Mäntyjärvi on varhaiskasvatuksen asiantuntija, jolla on kokemusta sekä varhaiskasvatuksen hallinnosta, johtamisesta käytännön varhaiskasvatustyöstä päiväkodeissa, että erilaisista tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista. Marjo tekee väitöstutkimusta yksityisen varhaiskasvatuksen johtamisesta ja toimii ylitarkastajana varhaiskasvatuksessa. Marjon erityisosaamisalueita ovat: johtajuus, valvonta, varhaiskasvatus, laadun arviointi, pedagoginen johtajuus, vasutyöskentely, tiimivalmennus ja työhyvinvointi.

Jatka lukemista ”Vieraskynässä Sanna Parrila ja Marjo Mäntyjärvi” →

Vieraskynässä Saara Loukola ja Maria Saloranta

Antirasismia ja rasismia varhaiskasvatuksessa käsittelevien tutkimustemme ja pitämiemme henkilöstön täydennyskoulutusten kautta olemme saaneet kuulla perusteluita, miksi juuri tietyssä päiväkodissa ei tarvita antirasistista pedagogiikkaa. Sekä lapsiryhmän ja alueen monikulttuurisuus kuin myös oletettu samankaltaisuus voidaan nähdä perusteluna sille, että antirasismille ei ole tarvetta. Toisaalta, kuten eräs haastateltavistamme, varhaiskasvatuksen opettaja Elli, toteaa: ”meillä on tuhannen taalan paikka varhaiskasvatuksessa tehdä kaikkea antirasistista työtä.” Kuten myös terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, 2025) on antirasismin käsitteen määritellyt, ymmärrämme sen tietoisena toimintana kaikkia rasismin muotoja vastaan. Tässä blogipostauksessa avaamme ajatusta siitä, missä päiväkodeissa tarvitaan antirasismia, kenen kanssa, ja miltä se voi näyttää.

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatus: tuhannen taalan paikka antirasistiselle työlle?” →

Kuvassa Maria Saloranta (vas.) ja Saara Loukola (oik.)

Saara Loukola (KK, VO, FM) on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa antirasismia ja rasismia käsittelevässä RILSE-projektissa. Hän on taustaltaan varhaiskasvatuksen opettaja, ja työskennellyt Suomen lisäksi opettajana Turkissa, Thaimaassa ja Israelissa. Loukola on työskennellyt koulutussuunnittelijana antirasismin, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvojen teemojen parissa, ja pitää yhä täydennyskoulutuksia aiheista erityisesti varhaiskasvatuksen opettajille.

Maria Saloranta (Ped. Kand [VO], FM) on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ALLBINK (Kaikki lapset mukana!) tutkimusprojektissa. Hän on taustaltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja suorittanut maisterin tutkinnon viestinnästä Göteborgin yliopistosta. Saloranta on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana ja varajohtajana päiväkodeissa ja johtanut varhaiskasvatukseen liittyvää kehitysprojektia Marthaförbundetissä.

Vieraskynässä Anu Palojärvi

Nykyään kielten osaamista tarvitaan koko ajan enemmän. Siksi on hyödyksi, että lapset saavat jo varhain mahdollisuuksia oppia kielten omaksumiseen ja käyttöön liittyviä taitoja. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2022, s. 33; Opetushallitus, 2014, s. 40) nostetaankin esiin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa voidaan luoda pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle tarjoamalla lapsille tilaisuuksia omaksua ja käyttää kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Näin lapset saavat mahdollisuuden oppia uutta kieltä heille luontevalla tavalla. Tämä voi antaa myönteisiä kokemuksia kielenoppimisesta sekä motivoida heitä myös tulevaisuudessa opettelemaan kieliä.  Aiemmissa tutkimuksissa (esim. Alstad & Tkachenko, 2018; Hansell & Björklund 2022; Kirsch, 2021; Kirsch & Aleksić, 2021) on havaittu, että varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota mahdollisuuksia lapsille uuden kielen oppimiseen muun muassa opettajajohtoisten aktiviteettien, arjen tilanteiden ja rutiinien sekä leikin kautta. Varhaiskasvatus ja esiopetus näyttävätkin tarjoavan runsaasti erilaisia mahdollisuuksia uuden kielen oppimiseen, jos vain niitä halutaan ja osataan hyödyntää. 

Jatka lukemista ”Kielten oppimisen mahdollisuuksia ja iloa esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen” →