Vieraskynässä Päivi Kupila

Aluksi
Tarkastelen tässä kirjoituksessa sitä, miten vertaismentorointi tukee varhaiskasvatuksen ammattilaisen työtä ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vertaismentoroinnin mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ammattialalla on tutkittu viime vuosina. Mentoroinnin merkitys kasvatus- ja opetusalan työelämän eri vaiheissa on osoitettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (esim. Kupila & Karila, 2018, Balduzzi & Lazzari, 2015; Oberhuemer, 2015; Pennanen ym., 2015). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa 2017-2030 (Karila, Kosonen & Järvenkallas, 2017) se
nähdään ammatillisen kehittymisen tukena sekä osana täydennyskoulutuksen kehittämistä ja henkilöstön perehdyttämistä. Mentorointi ei kuitenkaan vielä ole vakiintunut käytäntö, eivätkä organisatoriset rakenteet vielä juurikaan mahdollista siihen osallistumista. Ilahduttavasti suomalaisissa varhaiskasvatuksen työyhteisöissä mentorointia on kuitenkin eri paikkakunnilla viime vuosina käynnistetty. Mentoroinnin merkityksen voi todentaa kaikilla varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä.







