Anu Palojärvi

Vieraskynässä Arniika Kuusisto, Katri Pardon, Saila Poulter, Lassi Lavanti, Lari Launonen, Katja Castillo, Roosa Segersvärd & Liam Gearon

Pandemian jälkimainingeissa maailmalla kuohuu. Sotauutiset sekä ilmastokriisi lajikatoineen työntyvät myös pienten lasten elinpiiriin vähintäänkin sivukorvalla tavoitettujen uutisten ja ympäristön huolipuheen kautta. Samaan aikaan yhteiskunta eriytyy sekä arvojen että hyvinvoinnin kasautumisen osalta. Lapsiköyhyys ja monenlaiset arjen haasteet koskettavat monien lasten ja perheiden elämää. 

”Lapsi ajassa: eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa” -tutkimushankkeen tutkijoita, oik. ylh. Liam Gearon, Saila Poulter, Jonna Kangas, Katja Castillo, Arniika Kuusisto. oik. ah. Katri Pardon, Lassi Lavanti, Lari Launonen. Kuvasta puuttuu Roosa Segersvärd.

Vieraskynässä Paula Loukkola

”Tätä [keskustelua Oonan kanssa] on odotettu”. Näin toteaa äiti varhaiskasvatuksen opettajalle lapsensa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun (myöh. vasu-keskustelu) alussa. Opettaja vastaa äidille hieman yllättyneenä, mutta hyvillään: ”No hyvä, tosi mukava jutella Emmistä” (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024, 151). Tämä aineistoesimerkki johdattelee lukijaa blogikirjoitukseni keskeiseen teemaan, huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisiin vasu-keskusteluihin. Kirjoitus pohjautuu väitöskirjatutkimukseni osajulkaisuun (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024), jossa tarkastelemme kollegojeni kanssa kerronnallisen tutkimuksen keinoin sekä Martin Buberin (1987 [1923]) suhteisuuteen liittyvän teorian johdattelemana kolmea videoitua vasu-keskustelua. Tutkimusaineistomme keskusteluista yhdessä oli mukana äiti, isä ja opettaja, kahdessa äiti sekä opettaja. Lapset ja tutkijat eivät olleet mukana keskusteluissa.

Paula Loukkola

Vieraskynässä Samuli Ranta

Viime vuosina suomalainen varhaiskasvatus on saanut paljon mediahuomiota. Tulkintani mukaan median kiinnostus heräsi erityisesti vuonna 2018. Samaisena keväänä neuvoteltiin työehtosopimuksista, syntyi Ei leikkirahaa -kansanliike sekä varhaiskasvatuslaki valmisteltiin ja se annettiin eduskunnalle hyväksyttäväksi. Vireillä olevat asiat herättivät paljon tunteita puolesta ja vastaan. Uutisia tuottivat aktiivisesti yksittäiset henkilöt, järjestöt ja ammattiyhdistykset. Ei leikkirahaa -kansanliike puolestaan sai myös muut kuin varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät noteeraamaan alan ongelmakohtia, ennen kaikkea alan palkkatasoa. Eikä alan epäkohtien esille tuominen ollut aiemminkaan poikkeuksellista, mutta nyt uutisointi näytti saavuttavan laajalti myös alan ulkopuolisia henkilöitä ja median kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on jatkunut aktiivisena myös näiden tapahtumien jälkeen. Uutisoinnissa on tuotu esille haasteita muun muassa taloudellisista vaikeuksista, huolta lasten hyvinvoinnista ja henkilöstöresurssien puutteesta julkisella ja yksityisellä sektorilla (ks. esim. Ranta & Sintonen, 2023). Uutisoinnin kohteena ovat siis olleet erityisesti erilaiset ongelmat ja haasteet. Myös Varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumin loppuraportissa todettiin negatiivisen puheen yleistyneen varhaiskasvatuksessa (Halttunen ym., 2024). Sosiaalinen media on auttanut nostamaan näitä ongelmia esiin ja myös julkisuuden henkilöt ovat osallistuneet antamaan tukensa varhaiskasvatuksen ongelmakohtien korjaamiseksi.

Samuli Ranta

Kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori (Lapin yliopisto) Samuli Ranta on tunnettu luennoitsija ja varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Hänen tutkimusintressejä motivoivat erityisesti, miten henkilöstö voi tukea lasten oppimismotivaatiota ja hyvinvointia. Tällä hetkellä tutkimukset keskittyvät varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kehittämiseen, varhaiskasvatuksessa toteuttavaan tiimityöhön ja tiimijohtajuuteen.

Ensi viikon vieraskynässä hän tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksiin alaan kohdistuvasta mediauutisoinnista.  

Jolanda Havisalmi

Jolanda Havisalmi on opiskellut varhaiskasvatuksen maisteriksi Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii päiväkodin johtajana ja varhaiskasvatuksen opettajana. Havisalmi on tutkinut varhaiskasvatuksen kaaosta oppimisympäristön näkökulmasta tavoitteenaan löytää välineitä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseen. Häntä kiinnostaa varhaiskasvatuksen kehittäminen etenkin vuorovaikutuksen, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin näkökulmista. 

Vieraskynässä Katri Luomaniemi ja Sanni Kankaanpää

Suomalaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien monikielisten lasten määrä kasvaa koko ajan. Lasten moninainen kielitausta vaikuttaakin yhä enemmän pedagogisten käytäntöjen suunnitteluun päiväkodin arjessa. Monikielisten lasten kielellisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa on olemassa monia mahtavia materiaaleja, kuten esimerkiksi Kielipeda- (2020) ja Kielivertailu-työvälineet (2022) sekä Osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen kasvatukseen opas (2017). Monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen tarkoitetuista materiaaleista on kuitenkin päiväkodeissa huutava pula.

Katri Luomaniemi 

Katri Luomaniemi työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Häntä kiinnostaa lasten matemaattisten taitojen kehittyminen ja tukeminen jo ennen koulun alkua. Väitöskirjan aiheena on monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukeminen.

Sanni Kankaanpää työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Sanni on ollut mukana muun muassa Joustavaan Matematiikkaan -projektissa luomassa verkossa toteutettavia täydennyskoulutusmateriaaleja opettajille varhaiskasvatuksesta lukioon. Sannin tutkimuksellinen kiinnostuksen kohde on pienten lasten matemaattisten taitojen tukeminen matemaattisten tarinoiden avulla.

Sanni ja Katri ovat molemmat toimineet aiemmin varhaiskasvatuksen opettajina. Tällä hetkellä he työskentelevät yhdessä MOE-hankkeessa, jossa luodaan Matikkakeidas-verkkomateriaalia alakoulun matematiikan oppimisen ja opettamisen tueksi.