Tekijä: Samuli Ranta

Väitöskirjatutkija, luennoitsija #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio Tutkimuksessani olen kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta. Kuinka näitä tekijöitä voidaan tukea ja kuinka paljon niihin kiinnitetään huomiota? Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com

Kun lapsen sisarus kuolee – Kun kuolemasta tulee yllättäen osa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen elämää

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraana Outi Keinänen

”Lienevätkö lapsuudenajan ilot ja surut suuremmat kuin muiden ikäkausien, mutta ainakin säilyy muisto niistä kauemmin ja voimakkaammin kuin myöhemmistä elämyksistä ja mielenliikutuksista.”

(Juhani Aho. 1912. Tyven meri: Lastuja 6.)

Varhaiskasvatuksessa työn keskiössä ovat lapset johon kuuluu olennaisena osana yhteistyö heidän perheen kanssa. Elämän moninaisuudessa varhaiskasvatuksen työntekijät tulevat työuransa aikana työskentelemään hyvin erilaisten ja eri lähtökohdista tulevien perheiden kanssa. Perheiden kanssa työskentely vaatii sensitiivisyyttä varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. (Karila, Kosonen & Järvenkallas, 2017). Yksi perhemuodoista, joita osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä tulevat työuransa aikana kohtaamaan, ovat lapsikuolemaperheet. Lapsikuolemaperheellä tarkoitetaan perhemuotoa, jossa lapsi kuolee ennen vanhempiaan. Lapsi voi olla syntymätön lapsi tai jo aikuinen lapsi.  Oli lapsen kuolinsyy mikä tahansa, on se perheelle aina suuri kriisi. (Aho, 2016.)

Jatka lukemista ”Kun lapsen sisarus kuolee – Kun kuolemasta tulee yllättäen osa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen elämää” →

Ensi viikolla vieraskynässä Outi Keinänen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Outi Keinänen

Outi Keinänen on kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteri, sosionomi (AMK) ja varhaiskasvatuksen opettaja Seinäjoelta. Hän toimii tällä hetkellä Seinäjoella esiopettajana. Ensi viikon kirjoituksessaan Outi tarkastelee kuoleman käsittelyn tärkeyttä varhaiskasvatuksessa, mihin perustuu hänen pro gradu -tutkielmansa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Outi Keinänen” →

Teknologiakasvatus varhaiskasvatuksessa – tuttua ja tuntematonta

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraina Jan Varpanen, Sini Leikkola ja Kirsti Karila

Esiopetusryhmä on lähtenyt retkelle lähiympäristöön. Ryhmän kävelyreitti kulkee läheisen tuulimyllyn ohi ja eräs tarkkaavainen eskarilainen kiinnittääkin ryhmän huomion tuohon vanhaan, mutta kenties juuri siksi vaikuttavaan rakennukseen. Ensimmäinen kysymys on tällä kertaa se helpoin ja niin opettaja kuin moni lapsistakin tietää, että kyseessä on tuulimylly. Helppoa kysymystä kuitenkin seuraa vaikeampia. Mitä sillä tehdään? Miten se toimii? Mitä varten se on tuossa? Voitaisiinko me itsekin tehdä tuulimyllyjä?

Jatka lukemista ”Teknologiakasvatus varhaiskasvatuksessa – tuttua ja tuntematonta” →

Ensi viikolla vieraskynässä Jan Varpanen, Sini Leikkola ja Kirsti Karila

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Jan Varpanen, KM, VO, projektitutkija

Jan Varpanen on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston Kasvatustieteet ja kulttuuri -tiedekunnassa. Hänen ensisijainen tutkimusintressinsä on kasvatusfilosofiset kysymykset erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstissa. Näiden lisäksi hän on tutkinut varhaiskasvatuksessa toimivien lasten, opettajien ja johtajien toimijuutta. Innoplay-hankkeen lisäksi Varpanen työskentelee tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamassa EnAct-hankkeessa, joka tutkii ilmastoaktivismia itsekasvatuksen muotona.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jan Varpanen, Sini Leikkola ja Kirsti Karila” →

Perinteisestä opetusharjoittelusta kohti kollektiivista työssäoppimista

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Vieraskynässä Marika Matengu

Teorian ja käytännön suhde opettajan ammatillisessa kehityksessä on herättänyt kysymyksiä kautta aikain. Kukapa meistä opettajaksi opiskelleista ei olisi joskus pohtinut, miten yhdistää teoreettinen tieto ja eletyt kokemukset. Usein nämä kysymykset heräävät eloon opiskelijan siirtyessä yliopistolta kentälle oppimaan ja rakentamaan käyttöteoriaansa eli omia opettamista ja oppimista koskevia näkemyksistä ja uskomuksia, jotka ohjaavat opetustoimintaan. Oman käyttöteorian rakentuminen kuvataan kivisenä tienä, jota kulkiessa tulee vastaan monenlaisia kysymyksiä, epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia (Levin & He, 2008; Onnismaa., Tahkokallio & Kalliala, 2015). Näiden haasteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen opetusharjoittelun aikana on olennaista opettajan ammatillisessa kasvussa. Tämä blogikirjoitus avaa näkökulmia viimeaikaiseen kansainväliseen varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja hahmottelee tutkimuksen pohjalta suuntaviivoja kollektiiviselle työssäoppimisen mallille. 

Jatka lukemista ”Perinteisestä opetusharjoittelusta kohti kollektiivista työssäoppimista” →

Ensi viikolla vieraskynässä Marika Matengu

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Marika Matengu toimii tällä hetkellä projektikoordinaattorina Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Matengu on toiminut pitkään lasten ja perheiden hyvinvointiin keskittyneissä kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa sekä varhaiskasvatuksen opettajankouluttajana. Omissa jatko-opinnoissaan Matengu on tutkinut, millaista on tasa-arvoinen ja yhdenmukainen varhaiskasvatus haavoittuvissa konteksteissa, kuten namibialaisissa maaseutuyhteisöissä, jotka ovat valtakulttuurista poikkeavia ja taloudellisesti epätasa-arvoisia. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa kohteena ovat työssäoppiminen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa, sekä työssäoppimisen ohjaus ja mentorointi.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Marika Matengu” →

Varhaiskasvatuksen opettajien kuvataidekasvatusosaaminen on riippuvainen koko kasvatus- ja koulutuspolun laadukkuudesta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Jaakko H. Moilanen

Kirjoitus perustuu tuoreeseen tutkimusartikkeliin The meaningful memories of visual arts education for preservice generalist teachers: What is remembered, why, and from where?

”Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon on osoitettu olevan yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen laatutekijöistä.”

(Karila 2016) 

Lasten oikeutta taiteisiin ja kulttuuriin on korostettu YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa ja varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asettavat taidekasvatukselle tavoitteet, mutta varhaiskasvatuksen opettaja on kuitenkin se, joka vastaa taidekasvatuksen toteutumisesta. Tiiviydessäänkin varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatusta ohjaavat tavoitteet antavat mielikuvan monipuolisuudesta, mutta lisäksi tulevat vielä laaja-alaiset oppimisen tavoitteet, joiden tulisi myös näkyä toteutetussa opetuksessa. Toisin sanoen, varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan todella monipuolista osaamista myös kuvataidekasvatuksessa. Väitöstutkimukseni tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajuuden rakentumista sekä kuvataidekasvatusta opiskelijoiden kuvataidemuistojen kautta. Tässä artikkelissa peilaan väitöstutkimukseni teemoja taidekasvatuksen toteutumisesta ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa, Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa” – arviossa (Repo, ym. 2019) nousseisiin huoliin. 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen opettajien kuvataidekasvatusosaaminen on riippuvainen koko kasvatus- ja koulutuspolun laadukkuudesta” →

Ensi viikolla vieraana Jaakko H. Moilanen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Jaakko H. Moilanen on koulutukseltaan taiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, ja varhaiskasvatuksen opettaja. Hän työskentelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa yliopisto-opettajana varhaiskasvatuksen koulutuksessa, erityisesti kuvataidekasvatuksen, taiteen pedagogiikan, lasten kulttuurin, opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen sekä opinnäytetöiden parissa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Jaakko H. Moilanen” →

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden vahvuudet, osaaminen ja aktiivinen osallisuus suomalaisessa varhaiskasvatuksessa

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

VIERASKYNÄSSÄ ANNA-LEENA LASTIKKA

”Ovat kannustaneet, että osaan. Olen pitkään asunut Suomessa ja mun suomen kielen osaaminen on vähän heikko. Ovat ohjanneet opiskelemaan suomen kieltä, ja ovat antaneet esimerkiksi tietoa, missä suomen kielen ryhmiä alkaa. Ja sillä tavalla ajattelen, että minä itse haluan tulla ammattilaiseksi.” (INCLUD-ED-hanke, Somaliasta muuttanut äiti, 2 lasta päiväkodissa) 

Tämä lainaus on eräältä Suomeen muualta muuttaneelta äidiltä, jonka Suomessa syntyneet kaksi lasta käy päiväkotia itähelsinkiläisessä päiväkodissa. Tämän päiväkodin lapsista 58 %:lla toinen huoltajista on syntynyt muualla kuin Suomessa. Vaikka Suomessa asuu kansainvälisesti verrattuna vähän ulkomailla syntyneitä ihmisiä, kasvu on ollut yksi OECD-maiden nopeimmista (OECD 2018). Tutkimusten mukaan Suomessa varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan ole huomioitu tarpeeksi kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä (mm. Arvola ym. 2017; Kuusisto 2017; Lastikka & Lipponen 2016; Paavola 2017). On löydetty normaaliutta korostava puhetapa, joka leimaa ja syrjii maahanmuuttajataustaisia (Kurki 2019; Pihl ym. 2018). Lisäksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ei ole tutkittu riittävästi (Arvola ym. 2017; Lastikka 2019; Niemelä 2015). Tulokset kertovat selvästi tarpeen tunnistaa ja kehittää inkluusiota ja osallisuutta tukevia elementtejä ja käytäntöjä, joissa otetaan huomioon eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kokemukset ja näkemykset. 

Jatka lukemista ”Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden vahvuudet, osaaminen ja aktiivinen osallisuus suomalaisessa varhaiskasvatuksessa” →

Ensi viikolla vieraana Anna-Leena Lastikka

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Anna-Leena Lastikka, KL, VO, freelancer

Vaikka Suomessa kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on kansainvälisten standardien mukaan määrältään vähäistä, se on kasvanut nopeimmin OECD-maissa. Tutkimukset ovat tuoneet esille, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden osaamista ja vahvuuksia ei välttämättä osata tuoda esille, ja he kokevat marginaalisuutta ja toiseutta. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Anna-Leena Lastikka” →