Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa

Vieraskynässä Katja Tervahartiala

Onko lasten stressinsäätely erilaista varhaiskasvatuksessa kuin kotona? Entä miten temperamentti vaikuttaa lapsen reagointiin erilaisissa ympäristöissä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita lähdin tarkastelemaan omassa väitöstutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella lasten stressinsäätelyn kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lasten fysiologisia stressihormonitasoja mitattiin sylkinäytteistä sekä kotihoidossa olevilla että varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kortisolitasot ovat korkeammat päiväkotipäivinä kuin kotipäivinä (ks. esim. Vermeer ym., 2006; Drugli ym., 2017). Suomessa ei kuitenkaan vastaavia tuloksia ole saatu. Esimerkiksi Suhosen ja kollegoiden (2016) laaja tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasot noudattivat säännöllistä vuorokausivaihtelua varhaiskasvatuksessa. 

Jatka lukemista ”Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa”

Ensi viikolla vieraskynässä Katja Tervahartiala


Katja Tervahartiala

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Katja Tervahartiala”

Toteutuuko varhaiskasvatuksen vuorohoidossa lasten oikeus pedagogiikkaan?

Vieraskynässä Kaisu Peltoperä 

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta-, yö- tai viikonloppuvuorojen tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Noin kolmasosa suomalaisista työskentelee epätyypillisinä aikoina ja 7 % varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista osallistuu vuorohoitoon (Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti). 

Jatka lukemista ”Toteutuuko varhaiskasvatuksen vuorohoidossa lasten oikeus pedagogiikkaan?”

Ensi viikolla vieraskynässä Kaisu Peltoperä

Kaisu Peltoperä

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Kaisu Peltoperä”

”Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa

vieraskynässä Jonna Kangas ja Heidi Harju-Luukkainen

Viimeisten vuosien aikana erityisen suuren muutoksen edessä on ollut varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) perusteella varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä yksi tärkeä vaihe lapsen oppimisen ja kehittymisen polulla. Tämä muutos jatkuu yhä, kun poliittisella tasolla toteutetaan esiopetuksen uudistusta ja samanaikaisesti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) pilotoi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää ensimmäistä kertaa Suomessa. Poliittisilla muutoksilla varhaiskasvatus on haluttu kiinnittää osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutokset varhaiskasvatuspolitiikassa sekä lainsäädännön että ohjausasiakirjojen ja selvitysten tasolla haastavat kuitenkin varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa muuttumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä heijastuu erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan työhön.

Jatka lukemista ””Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa”

Ensi viikolla vieraskynässä Heidi Harju-Luukkainen ja Jonna Kangas

Heidi Harju-Luukkainen

Heidi Harju-Luukkainen, KT, toimii kasvatustieteen professorina ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy varhaiskasvatukseen, opettajankoulutukseen, koulutuksen oikeudenmukaisuuteen sekä kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin. Hän työskentelee useissa kansainvälissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään tietoa koulutusjärjestelmien kehittämiseen eri näkökulmista. Viimeisimmässä hankkeessaan Suomessa Harju-Luukkainen kehitti kielitietoisen pedagogiikan työvälineen varhaiskasvatukseen yhteistyössä Turun yliopiston ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue ja hänen johtamansa tutkimushanke saamenkielisellä alueella Norjassa keskittyy muun muassa lasten kielitaidon kehittämisen tutkimiseen varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Heidi Harju-Luukkainen ja Jonna Kangas”

Hyvää joulun aikaa kaikille!

Työryhmämme tahtoo kiittää vuodesta 2021 kaikkia lukijoitamme! Palaamme jälleen ensi vuonna uusiin mielenkiintoisin aihein.

Jatka lukemista ”Hyvää joulun aikaa kaikille!”

Pienten lasten käsityöt – mahdotontako?

Vieraskynässä Virpi Yliverronen 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Juutinen ym. 2021) selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona viisivuotiaiden pedagogiikkaa sekä taito- ja taidekasvatuksen roolia varhaiskasvatuksessa ja arvioi Ilmaisun monet muodot-oppimisen alueen toteutumista. Selvitys perustuu laajaan, liki neljän tuhannen vastaajan aineistoon. Tarkastelen tekstissäni selvityksen tuloksia tälle oppimisen alueelle sijoittuvan käsityön osalta,  sekä pienten lasten käsitöiden toteuttamisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. 

Jatka lukemista ”Pienten lasten käsityöt – mahdotontako?”

Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Yliverronen

Virpi Yliverronen

Virpi Yliverronen (KT, tekstiilityön opettaja) työskentelee käsityökasvatuksen yliopistonlehtorina Turun yliopiston Rauman kampuksella. Työ painottuu lähes kokonaan varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen käsityösisältöjen opettamiseen sekä pienten lasten käsitöiden tutkimiseen. Lisävivahteen kokonaisuuteen antaa tiivis yhteistyö Rauman Pikkunorssin kanssa sekä lasten että opiskelijoiden käsitöihin liittyen. Ennen yliopistotehtäviä Virpi toimi pitkään perusopetuksen käsityön lehtorina yläkoulussa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Yliverronen”

Övningsdaghemsnätverk – ett sätt att samarbeta mellan småbarnspedagogik och universitet

Vieraskynässä Anna Buss

Våren 2019 jobbar jag intensivt som studiechef med antagningen till lärarutbildning vid fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi (senare ÅA). ÅA har höjt antalet studieplatser vid utbildningslinjen för lärare inom småbarnspedagogik enligt undervisnings- och kulturministeriets förväntningar (pressmeddelande 5.9.2017; 5.2.2019) och vi vill se till att leva upp till förväntningarna. Att rekrytera studerande till lärarutbildningen inom småbarnspedagogik på svenska är utmanande samtidigt som fältet har ett skriande behov av lärare inom småbarnspedagogik (Laurent, 2020; Österberg, 2019). Kan vi, universitet och fältet, samarbeta på något sätt? frågade jag mig själv. Samtidigt får jag frågan om att bli projektledare för projektet Övningsdaghem – utveckla övningsdaghemsverksamhet inom småbarnspedagogik (Buss, 2021).

Jatka lukemista ”Övningsdaghemsnätverk – ett sätt att samarbeta mellan småbarnspedagogik och universitet”