Vieraskynässä Katja Tervahartiala

Onko lasten stressinsäätely erilaista varhaiskasvatuksessa kuin kotona? Entä miten temperamentti vaikuttaa lapsen reagointiin erilaisissa ympäristöissä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita lähdin tarkastelemaan omassa väitöstutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella lasten stressinsäätelyn kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lasten fysiologisia stressihormonitasoja mitattiin sylkinäytteistä sekä kotihoidossa olevilla että varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kortisolitasot ovat korkeammat päiväkotipäivinä kuin kotipäivinä (ks. esim. Vermeer ym., 2006; Drugli ym., 2017). Suomessa ei kuitenkaan vastaavia tuloksia ole saatu. Esimerkiksi Suhosen ja kollegoiden (2016) laaja tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasot noudattivat säännöllistä vuorokausivaihtelua varhaiskasvatuksessa. 

Katja Tervahartiala

Vieraskynässä Kaisu Peltoperä 

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta-, yö- tai viikonloppuvuorojen tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Noin kolmasosa suomalaisista työskentelee epätyypillisinä aikoina ja 7 % varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista osallistuu vuorohoitoon (Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti). 

vieraskynässä Jonna Kangas ja Heidi Harju-Luukkainen

Viimeisten vuosien aikana erityisen suuren muutoksen edessä on ollut varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) perusteella varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä yksi tärkeä vaihe lapsen oppimisen ja kehittymisen polulla. Tämä muutos jatkuu yhä, kun poliittisella tasolla toteutetaan esiopetuksen uudistusta ja samanaikaisesti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) pilotoi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää ensimmäistä kertaa Suomessa. Poliittisilla muutoksilla varhaiskasvatus on haluttu kiinnittää osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutokset varhaiskasvatuspolitiikassa sekä lainsäädännön että ohjausasiakirjojen ja selvitysten tasolla haastavat kuitenkin varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa muuttumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä heijastuu erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan työhön.

Heidi Harju-Luukkainen

Heidi Harju-Luukkainen, KT, toimii kasvatustieteen professorina ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy varhaiskasvatukseen, opettajankoulutukseen, koulutuksen oikeudenmukaisuuteen sekä kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin. Hän työskentelee useissa kansainvälissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään tietoa koulutusjärjestelmien kehittämiseen eri näkökulmista. Viimeisimmässä hankkeessaan Suomessa Harju-Luukkainen kehitti kielitietoisen pedagogiikan työvälineen varhaiskasvatukseen yhteistyössä Turun yliopiston ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue ja hänen johtamansa tutkimushanke saamenkielisellä alueella Norjassa keskittyy muun muassa lasten kielitaidon kehittämisen tutkimiseen varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä. 

Työryhmämme tahtoo kiittää vuodesta 2021 kaikkia lukijoitamme! Palaamme jälleen ensi vuonna uusiin mielenkiintoisin aihein.

Vieraskynässä Anna Buss

Våren 2019 jobbar jag intensivt som studiechef med antagningen till lärarutbildning vid fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi (senare ÅA). ÅA har höjt antalet studieplatser vid utbildningslinjen för lärare inom småbarnspedagogik enligt undervisnings- och kulturministeriets förväntningar (pressmeddelande 5.9.2017; 5.2.2019) och vi vill se till att leva upp till förväntningarna. Att rekrytera studerande till lärarutbildningen inom småbarnspedagogik på svenska är utmanande samtidigt som fältet har ett skriande behov av lärare inom småbarnspedagogik (Laurent, 2020; Österberg, 2019). Kan vi, universitet och fältet, samarbeta på något sätt? frågade jag mig själv. Samtidigt får jag frågan om att bli projektledare för projektet Övningsdaghem – utveckla övningsdaghemsverksamhet inom småbarnspedagogik (Buss, 2021).