Vieraskynässä Raisa Harju-Autti ja Laura Lahti
Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy varhaiskasvatuksessa erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta yhä enenevässä määrin myös muualla Suomessa (Tilastokeskus, 2022). Tämä edellyttää varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä ammattilaisilta uudenlaista kieli- ja kulttuuritietoista työskentelyotetta.
Jatka lukemista ”Kieli- ja kulttuuritietoisuutta varhaiskasvatukseen monin eri keinoin”
Raisa Harju-Autti (kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto)
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Raisa Harju-Autti ja Laura Lahti”
Vieraskynässä Viola Soininen
Opettajien työhyvinvoinnin heikentyminen on herättänyt huolta viime vuosina. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuoden 2021 työolobarometriin vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista 47 % koki työstressiä erittäin usein tai melko usein (Golnick & Ilves, 2022). Lisäksi OAJ tiedotti syksyllä 2021, että 63 % varhaiskasvatuksen opettajista on harkinnut alanvaihtoa. Yleisimpiä syitä alanvaihdon harkinnalle olivat matala palkkataso, työmäärän lisääntyminen ja työn kuormittavuus.
Jatka lukemista ”Esiopettajien työhyvinvointi heijastuu ryhmän vuorovaikutukseen”
Viola Soininen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Viola Soininen”
Vieraskynässä Elmiina Tahkola
Useissa tutkimuksissa ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunteita kuvataan kokonaisvaltaisena osana varhaiskasvatuksen toimintaa, vuorovaikutusta ja käytänteitä (Opetushallitus [OPH], 2022; Warren, 2021). Varhaiskasvatuksessa lapsella tulisi olla mahdollisuus kokea yhteyttä toisiin, käsitellä tunteitaan ja tulla ymmärretyksi hänelle luontevilla ilmaisutavoilla, kuten kehollisesti (OPH, 2022). Tässä blogitekstissä tarkastelen tunteita suhteiden ja ruumiillisuuden kautta, peilaten niitä erityisesti pedagogisiin käytäntöihin ja siirtymiin.
Jatka lukemista ”Tunteet, suhteet ja ruumiillisuus varhaiskasvatuksen pedagogisissa käytännöissä ja siirtymissä”
Elmiina Tahkola
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Elmiina Tahkola”
Vieraskynässä Jouni Veijalainen
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden stressistä ja kuormittuneisuudesta on keskusteltu niin pitkään kuin muistan. Alueellisesti ja yksikkökohtaisesti työstressin vaihtelu on suurta, ja onneksi alalla on paljon työntekijöitä, jotka voivat toteuttaa työtään ilman liiallisen kuormittumisen uhkaa. Huoleni kohdistuu niihin, joilla stressi ja kuormittuneisuus on jokapäiväistä arkea. Haluni kirjoittaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden stressistä ja kuormittuneisuudesta perustuu ihmisyyttä vaalivaan velvollisuuteen. Meillä on periaatteellinen velvollisuus pyrkiä puuttumaan sekä ennaltaehkäisemään sellaisiin epäkohtiin, jotka aiheuttavat monialaista kipuilua sekä aikuisissa että lapsissa. Onneksi varhaiskasvatustyö voi olla erittäin antoisaa ja merkitystä tuottavaa työtä. On etuoikeutettua ja merkityksellistä kohdata kehittymisen, oivaltamisen, rakastamisen, vilpittömyyden, yrityksen ja erehdyksen epätäydellisen täydellisiä hetkiä yhdessä lasten kanssa. Nämä elämän arvokkaat ja merkitykselliset hetket kannattelevat ja antavat työntekijöille paljon, mutta valitettavasti ne eivät riitä sellaisenaan pelastamaan kaikkia kuormittuneisuudelta ja stressiltä. Stressiä ja kuormittuneisuutta tuottavia epäkohtia ei tulisi taltuttaa vain nostamalla esille varhaiskasvatustyön merkitystä ja ainutlaatuisuutta huokuvia sisältöjä. Tarvitsemme työn imua sekä pitovoimaa kannattelevia rakenteita puuttumalla stressin ja kuormittuneisuuden epäkohtiin, eikä vaientamalla niitä sillä mitä työ voi antaa.
Jatka lukemista ”Hyvinvoiva varhaiskasvatuksen työntekijä on kaikkien etu”
Kasvatustieteen tohtori Jouni Veijalainen kouluttaa ja luennoi kasvatuksesta, lasten että aikuisten kehityksestä ja oppimisesta, sekä työhyvinvoinnin monimuotoisista ulottuvuuksista. Vuonna 2020 julkaistun lasten itsesäätelyä käsittelevän väitöskirjan lisäksi, Jouni on inspiroitunut tutkimaan myös aikuisten itsesäätelyä työelämässä ja sen ulkopuolella.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jouni Veijalainen”
Vieraskynässä Jenni Ahde ja Maija Björk
Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaislapsuudessa lapset kehittyvät nopeasti, heidän persoonallisuutensa muodostuu vauhdilla ja moraalikäsitys rakentuu. Kun lapsille luodaan erilaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia, heidän maailmankuvansa laajenee ja kehittyy. (Güzin Topcu & Demircioğlu, 2018.) Globaalikasvatuksen avulla voidaan luoda aktiivisen ja tiedostavan maailmankansalaisuuden perusta jo varhaiskasvatusiässä kehittämällä lasten tietoja ja taitoja yhdenvertaisuudesta, kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista.
Jatka lukemista ”Globaalikasvatuksen mahdollisuudet — Aktiivisen maailmankansalaisuuden perustaa rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa”
Kuvassa vasemmalta oikealle Maija Björk ja Jenni Ahde.
Jenni Ahde (YTM) ja Maija Björk (FM) toimivat järjestösuunnittelijoina Interpedialla ja vastaavat ulkoministeriön tukemasta globaalikasvatushankkeesta Varhaiskasvatuksesta maailmankansalaiseksi: Agenda 2030 ja lapsen oikeudet tutuksi päiväkodissa ja esikoulussa. (https://interpedia.fi/kehitysyhteistyo/kouluille-ja-kasvattajille/globaalikasvatuksen-materiaalipankki/varhaiskasvatukseen/) Hanke edistää kestävän kehityksen tietoja ja taitoja suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa on tuotettu päiväkoti-ikäisille Makedan päivä -oppimispeli ja esiopetukseen suunnattu tehtävärata, joissa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteita ja lapsen oikeuksia ikäryhmälle sopivalla tavalla. Materiaalit ovat ilmaiseksi ladattavissa Interpedian verkkosivuilta. Lisäksi hankkeessa on koulutettu varhaiskasvatuksen opiskelijoita globaalikasvatuksen mahdollisuuksista, kehityskysymyksistä ja eettisestä viestinnästä. Interpedia on lapsen oikeuksia ja suojelua kansainvälisesti edistävä asiantuntijajärjestö.
Blogikirjoituksessa käsitellään globaalikasvatuksen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa. Näkökulmana on, että aktiivisen ja tiedostavan maailmankansalaisuuden perusta voidaan luoda jo varhaiskasvatusiässä kehittämällä lasten tietoja ja taitoja yhdenvertaisuudesta, kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Kirjoituksessa pohditaan myös, miten varhaiskasvatusympäristössä elävät mielikuvat ja käytetty kieli vaikuttavat siihen, miten lapset ymmärtävät maailmaa ja muita ihmisiä ja kulttuureita.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 