Eija Sevón

Ensi viikolla julkaistava kirjoituksemme tarkastelee vanhempien ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä vanhempien näkökulmasta. Tutkimus on osa TUIKKU- Tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen – hanketta, jota rahoittaa OKM.

Eija Sevón työskentelee apulaisprofessorina kasvatustieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hänen kiinnostus kohdistuu sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin varhaislapsuudessa, kuten lasten kuulumiseen, osallisuuteen ja sosioemotionaaliseen hyvinvointiin, sekä perheiden moninaisuuden ja hyvinvoinnin teemoihin. Hän tutkii lasten vertaissuhteita ja suhteita aikuisiin niin perheissä kuin varhaiskasvatuksessa, yhteistyötä ja yhteishuolenpitoa vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön tunteita ja työhyvinvointia

Työskentelen Jyväskylän yliopistossa, kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu lasten ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten sosioemotionaaliseen oppimiseen, jotka ovat keskeisiä teemoja TUIKKU- tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen –hankkeessa. Lisäksi muun muassa lasten yhteisöllisyys ja vertaissuhteet lapsiryhmässä, varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagoginen osaaminen ja leikki kuuluvat tutkimusintresseihini.

Molemmat kirjoittajat ovat vastuututkijoina TUIKKU – Tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen –hankkeessa, jonka aineistoon kirjoitus pohjautuu.

Jolanda Havisalmi

Jolanda Havisalmi on opiskellut varhaiskasvatuksen maisteriksi Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii päiväkodin johtajana ja varhaiskasvatuksen opettajana. Havisalmi on tutkinut varhaiskasvatuksen kaaosta oppimisympäristön näkökulmasta tavoitteenaan löytää välineitä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseen. Häntä kiinnostaa varhaiskasvatuksen kehittäminen etenkin vuorovaikutuksen, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin näkökulmista. 

Vieraskynässä Katri Luomaniemi ja Sanni Kankaanpää

Suomalaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien monikielisten lasten määrä kasvaa koko ajan. Lasten moninainen kielitausta vaikuttaakin yhä enemmän pedagogisten käytäntöjen suunnitteluun päiväkodin arjessa. Monikielisten lasten kielellisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa on olemassa monia mahtavia materiaaleja, kuten esimerkiksi Kielipeda- (2020) ja Kielivertailu-työvälineet (2022) sekä Osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen kasvatukseen opas (2017). Monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen tarkoitetuista materiaaleista on kuitenkin päiväkodeissa huutava pula.

Jatka lukemista ”Miten tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja varhaiskasvatuksessa?” →

Katri Luomaniemi 

Katri Luomaniemi työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Häntä kiinnostaa lasten matemaattisten taitojen kehittyminen ja tukeminen jo ennen koulun alkua. Väitöskirjan aiheena on monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukeminen.

Sanni Kankaanpää työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Sanni on ollut mukana muun muassa Joustavaan Matematiikkaan -projektissa luomassa verkossa toteutettavia täydennyskoulutusmateriaaleja opettajille varhaiskasvatuksesta lukioon. Sannin tutkimuksellinen kiinnostuksen kohde on pienten lasten matemaattisten taitojen tukeminen matemaattisten tarinoiden avulla.

Sanni ja Katri ovat molemmat toimineet aiemmin varhaiskasvatuksen opettajina. Tällä hetkellä he työskentelevät yhdessä MOE-hankkeessa, jossa luodaan Matikkakeidas-verkkomateriaalia alakoulun matematiikan oppimisen ja opettamisen tueksi.

Vieraskynässä Pirjo Aunio

Tällä hetkellä aikuisilla on monta lasten oppimiseen liittyvää huolta: mediassa tuodaan esiin, että lapset liikkuvat liian vähän ja että, matematiikan oppimistulokset jatkavat laskuaan. Itselleni tutkijana heräsi kysymys siitä, kuinka paljon nämä asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi liikuntatieteellinen tutkimus raportoi, että liikkuminen ja matematiikan osaaminen korreloivat kouluikäisillä lapsilla (Jaakkola et al., 2021).  Koska korrelaatio ei kuitenkaan kerro kausaliteetista, syy ja seuraus suhteesta, onko liikkumisen ja matemaattisten taitojen kehityksen välillä todellinen kausaaliyhteys? Tätä lähdimme tutkimaan yhdessä oman tutkimusryhmäni kanssa loppuvuodesta 2019. Halusimme selvittää, millaisesta kehityksellisestä ilmiöstä on kyse silloin, kun akateemisten taitojen oppiminen on alussa. Tässä vieraskynässä kerron lyhyesti Toimi ja Opi-tutkimuksemme taustoista ja uusimmista pitkittäisaineiston ja interventio-tutkimuksemme tuloksista.

Jatka lukemista ”Liikkumisen ja matemaattisten taitojen kehityksen monimutkainen suhde – Pienten lasten oppiminen ja liikkuminen” →

Pirjo Aunio

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Pirjo Aunio” →

Vieraskynässä Donna Niemistö

Insertti

Lasten liikkumisen tutkimus on painottunut pitkään liikkumisen määrään. Asiantuntijat ovat painottaneet liikkumissuositusten kautta, että alle kouluikäisten lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä ja että liikkuminen on lapsen oikeus, joka aikuisen on mahdollistettava. Lasten liikkumista on havainnoitu lapsen elinympäristössä ja sen mielekkyydestä on kysytty arvioita aikuisilta. Vasta viime vuosina olemme pysähtyneet keskustelemaan lapsen oikeudesta ja osallisuudesta myös liikkumisen tutkimuksessa omien kokemustensa sanoittajana. Tämä lähtökohta on tuonut meille uutta tietoa lasten kokemuksista ja tunteista liikkumisen aikana. Lisäksi tutkimukset lasten ja kasvattajien yksilöllisten piirteiden, kuten temperamentin, heijastumisesta liikkumiseen tuovat meille uutta tietoa tulevaisuudessa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön liikkumiseen. 

Jatka lukemista ”Ei ole yhtä ainoaa tapaa olla liikunnallinen – lapset omien liikuntakokemustensa sanoittajana” →

Donna Niemistö 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Donna Niemistö ” →

Vieraskynässä Johanna Lammi-Taskula

Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat pienten lasten molempien vanhempien työssäkäynnin ja tukevat lasten myönteistä kehitystä erityisesti sosioekonomisesti heikommasta asemasta tulevien kohdalla (Van Huizen & Plantenga, 2018; Gruber ym. 2023). Euroopan unionin vuonna 2022 päivittämä ns. Barcelonan tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä lähes kaikki kolme vuotta täyttäneet lapset (vähintään 96 %) osallistuisivat varhaiskasvatukseen; alle kolmevuotiaista tavoiteltu osuus on 45 prosenttia (Eurooppa-neuvosto, 2022). 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee, mutta jääkö osa lapsista jälkeen? –  Varhaiskasvatuksen osallistumisen eriytyminen” →