Vieraskynässä Paula Loukkola

”Tätä [keskustelua Oonan kanssa] on odotettu”. Näin toteaa äiti varhaiskasvatuksen opettajalle lapsensa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun (myöh. vasu-keskustelu) alussa. Opettaja vastaa äidille hieman yllättyneenä, mutta hyvillään: ”No hyvä, tosi mukava jutella Emmistä” (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024, 151). Tämä aineistoesimerkki johdattelee lukijaa blogikirjoitukseni keskeiseen teemaan, huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisiin vasu-keskusteluihin. Kirjoitus pohjautuu väitöskirjatutkimukseni osajulkaisuun (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024), jossa tarkastelemme kollegojeni kanssa kerronnallisen tutkimuksen keinoin sekä Martin Buberin (1987 [1923]) suhteisuuteen liittyvän teorian johdattelemana kolmea videoitua vasu-keskustelua. Tutkimusaineistomme keskusteluista yhdessä oli mukana äiti, isä ja opettaja, kahdessa äiti sekä opettaja. Lapset ja tutkijat eivät olleet mukana keskusteluissa.

Jatka lukemista ”Suhteisuus lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa” →

Paula Loukkola

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Paula Loukkola” →

Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas

Opettajien tarve omaksua yhä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista kasvaa jatkuvasti, sillä kasvatus- ja koulutusala muuttuu nopeasti (Maunumäki ym., 2021). Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaisen osaamisen taitoja, jotka auttavat opettajia kohtaamaan ja ratkaisemaan monimutkaisen ja moninaisen yhteiskunnan haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus Helsingin yliopistossa keskittyy tukemaan tulevien opettajien laaja-alaisen osaamisen kehittymistä samalla, kun varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tutkimusta, jossa arvioitiin opettajaopiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä varhaiskasvatuksen monimuotoisen opettajankoulutuksen aikana (Niemi ym. 2024).

Jatka lukemista ”Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa” →

Laura Niemi on kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Niemen tutkimusala liittyy matematiikan oppimiseen ja opettamiseen. Lisäksi hän on tutkinut opettajankoulutuksen kehittämistä monimuotokoulutuksen näkökulmasta. 

Jatka lukemista ”Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas” →

Vieraskynässä Samuli Ranta

Viime vuosina suomalainen varhaiskasvatus on saanut paljon mediahuomiota. Tulkintani mukaan median kiinnostus heräsi erityisesti vuonna 2018. Samaisena keväänä neuvoteltiin työehtosopimuksista, syntyi Ei leikkirahaa -kansanliike sekä varhaiskasvatuslaki valmisteltiin ja se annettiin eduskunnalle hyväksyttäväksi. Vireillä olevat asiat herättivät paljon tunteita puolesta ja vastaan. Uutisia tuottivat aktiivisesti yksittäiset henkilöt, järjestöt ja ammattiyhdistykset. Ei leikkirahaa -kansanliike puolestaan sai myös muut kuin varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät noteeraamaan alan ongelmakohtia, ennen kaikkea alan palkkatasoa. Eikä alan epäkohtien esille tuominen ollut aiemminkaan poikkeuksellista, mutta nyt uutisointi näytti saavuttavan laajalti myös alan ulkopuolisia henkilöitä ja median kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on jatkunut aktiivisena myös näiden tapahtumien jälkeen. Uutisoinnissa on tuotu esille haasteita muun muassa taloudellisista vaikeuksista, huolta lasten hyvinvoinnista ja henkilöstöresurssien puutteesta julkisella ja yksityisellä sektorilla (ks. esim. Ranta & Sintonen, 2023). Uutisoinnin kohteena ovat siis olleet erityisesti erilaiset ongelmat ja haasteet. Myös Varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumin loppuraportissa todettiin negatiivisen puheen yleistyneen varhaiskasvatuksessa (Halttunen ym., 2024). Sosiaalinen media on auttanut nostamaan näitä ongelmia esiin ja myös julkisuuden henkilöt ovat osallistuneet antamaan tukensa varhaiskasvatuksen ongelmakohtien korjaamiseksi.

Jatka lukemista ”Media varhaiskasvatuksen pyörteissä” →

Samuli Ranta

Kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori (Lapin yliopisto) Samuli Ranta on tunnettu luennoitsija ja varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Hänen tutkimusintressejä motivoivat erityisesti, miten henkilöstö voi tukea lasten oppimismotivaatiota ja hyvinvointia. Tällä hetkellä tutkimukset keskittyvät varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kehittämiseen, varhaiskasvatuksessa toteuttavaan tiimityöhön ja tiimijohtajuuteen.

Ensi viikon vieraskynässä hän tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksiin alaan kohdistuvasta mediauutisoinnista.  

Tutkittua varhaiskasvatuksesta siirtyy joululomalle ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta vuodesta! Palaamme uusien tekstien kanssa loppiaisen jälkeen.

Jatka lukemista ”Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!” →

Vieraskynässä Maria Peltola

Tuntuu, että ensimmäisen kokonaisen vuoden nähtyään ymmärtää vähän paremmin, mitä kaikkea tämä työ on käytännössä. Aluksi voi olla vaikea hahmottaa millainen työpanos vaikkapa suunnittelun osalta on sopiva. On niin monenlaisia yhteensovitettavia vaatimuksia, että on vaikea tietää, mikä tulee priorisoida milloinkin. Mistä päästä omaa työtä voi rajata, missä kaikessa voi joustaa, mikä on riittävän hyvä. 

Jatka lukemista ”Toimijuus ja hallinnan kokemus varhaiskasvatuksen opettajan työuran alussa” →

Maria Peltola on kasvatuspsykologian alalta väitellyt kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen yliopisto-opettajana Oulun yliopistossa. Aiemmassa tutkimuksessa hän on tarkastellut toimijuuden dynamiikkaa erityisesti varhaiskasvatuksen monimuoto-opiskelijoiden arjessa. 

Jatka lukemista ”Ensi viikon vieraskynässä Maria Peltola” →

Vieraskynässä Hanna Hjelt

Väitöskirjassani tutkin varhaiskasvatustyötä ja sen muuttuvaa toimintaympäristöä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuvaamana. Tällä hetkellä he työskentelevät tilanteessa, jossa työhön kohdistuu uusia sisältöodotuksia ja kasvavaa painetta työn tehostamiseen. Tässä väitöskirjaani perustuvassa blogitekstissä tarkastelen sitä, miten keskenään erilaiset odotukset muovaavat henkilöstön tulkintoja ajasta ja sen hallinnasta. Nämä odotukset voivat ilmetä ristiriitaisina vaatimuksina joustavuudesta, jota työ edellyttää.

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatustyön ajalliset ulottuvuudet ja joustavuuden paradoksi” →