On aika hiljentyä joulun viettoon. Blogitiimi nostaa glögilasin huulilleen, laittaa villasukat jalkaa ja peiton korviin. Palaamme uusin kirjoituksin tammikuun puolessa välissä.
Kuluneen vuoden ja kaikki blogin kirjoitukset löydät TÄÄLTÄ.
Jatka lukemista ”Nautinnollista joulua blogitiimin puolesta!”
Varhaiskasvatuksessa pätevän henkilöstön saatavuuteen on jo pitkään liittynyt ongelmia. Julkisessa keskustelussa huomio on keskittynyt etenkin suurten kaupunkien ja pääkaupunkiseudun työvoimapulaan (mm. Palkoaho, 2022). Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatusjohtajat muun muassa ovat yhdessä vedonneet hallitukseen kiireellisten toimien puolesta päiväkotien “kriittisen” henkilöstövajeen ratkaisemiseksi (Aalto, 2023).
Jatka lukemista ”Tarjolla ammatillisia kehittymismahdollisuuksia ja hirsinen päiväkoti: Miten kunnat houkuttelevat varhaiskasvatuksen opettajia?”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta lomailee heinäkuun ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta toimikaudesta! Palaamme uusien tekstien kanssa syyskuussa!
Jatka lukemista ”Hyvää kesää 2025”
Vieraskynässä Saara Loukola ja Maria Saloranta
Antirasismia ja rasismia varhaiskasvatuksessa käsittelevien tutkimustemme ja pitämiemme henkilöstön täydennyskoulutusten kautta olemme saaneet kuulla perusteluita, miksi juuri tietyssä päiväkodissa ei tarvita antirasistista pedagogiikkaa. Sekä lapsiryhmän ja alueen monikulttuurisuus kuin myös oletettu samankaltaisuus voidaan nähdä perusteluna sille, että antirasismille ei ole tarvetta. Toisaalta, kuten eräs haastateltavistamme, varhaiskasvatuksen opettaja Elli, toteaa: ”meillä on tuhannen taalan paikka varhaiskasvatuksessa tehdä kaikkea antirasistista työtä.” Kuten myös terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, 2025) on antirasismin käsitteen määritellyt, ymmärrämme sen tietoisena toimintana kaikkia rasismin muotoja vastaan. Tässä blogipostauksessa avaamme ajatusta siitä, missä päiväkodeissa tarvitaan antirasismia, kenen kanssa, ja miltä se voi näyttää.
Jatka lukemista ”Varhaiskasvatus: tuhannen taalan paikka antirasistiselle työlle?”
Vieraskynässä Reija Ahola ja Kirsi-Marja Heikkinen
Työhyvinvointia on tutkittu laajasti 2000-luvulla, keskittyen kuitenkin pitkälti yksilöllisiin näkökulmiin, kuten työkyvyn, stressin ja työtyytyväisyyden kaltaisiin työhyvinvoinnin ilmiön erillisiin ulottuvuuksiin. Yksilöön keskittyvää lähestymistapaa voidaan kritisoida siitä, että se sivuuttaa työhyvinvoinnin yhteisöllisen ulottuvuuden sekä perustehtävään – opetukseen ja kasvatukseen – liittyvät hyvinvoinnin näkökulmat (Onnismaa, 2010). Kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jossa hyvinvointi nähdään kokemuksena merkityksellisyydestä, osallisuudesta ja itsensä toteuttamisesta, on vasta vähitellen yleistymässä (Martela, 2025). Tässä tekstissä tarkastelemme työhyvinvointia tästä ihmisen perustarpeisiin kiinnittyvästä eudaimonisesta näkökulmasta, jolloin hyvinvointi rakentuu myös johtamisen laadun ja työyhteisön sosiaalisten suhteiden kautta (Laine ym., 2016; Ryan & Deci, 2001; 2017). Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, miten työn merkityksellisyyden kokemus ja osallisuus voivat vahvistaa hyvinvointia varhaiskasvatuksen johtamisen kontekstissa.
Jatka lukemista ”Hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen varhaiskasvatuksessa – Yhteisöllisyys työn voimavarana”
Reija Ahola (KK, KM) tekee väitöskirjatutkimustaan apurahatutkijana Helsingin yliopistossa. Aholan väitöstutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin, hyvinvoinnin johtamiseen, alan veto- ja pitovoimaan sekä alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen näiden keinoin. Tutkimustyön ohella hän opettaa varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita sekä tekee koulutuksia erityisesti johtajuusteemoilla. Taustana hänellä on pitkä työkokemus varhaiskasvatuksen opettajana ja päiväkodin johtajana.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Reija Ahola ja Kirsi-Marja Heikkinen”
Vieraskynässä Hannele Roponen
Kulttuuri syö strategian aamupalaksi totesi Peter Drucker. Organisaatiolla olisi kuinka hyvä strategia, se ei toteudu käytännössä, jos kulttuuri ei tue sitä (Deal & Petersen, 2009). Organisaatiokulttuuriteoriat nousivat 1980-luvulla eräänlaisena vastalauseena vallitseville rakenteisiin ja rationaalisuuteen keskittyville paradigmoille (Seeck, 2021). Alettiin uskoa, että organisaation toiminnan syvä ymmärtäminen vaatii, että ymmärrämme myös sen kulttuuria ja eräänlaisia sisäisiä merkitysjärjestelmiä (Hatch 2018; Lumby, 2012). Kulttuuriteoriat näin ollen korostivat yhteisöllisyyttä ja jaettuja arvoja pelkän rationaalisuuden ja tehokkuuden sijaan (Lahtero 2011).
Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri nyt ja tulevaisuudessa”
Hannele Roponen toimii varhaiskasvatuksen apulaisaluepäällikkönä Helsingin kaupungilla. Aiemmin Roponen on kouluttanut erityisesti kasvatus- ja koulutusalan johtajien tilaus- ja täydennyskoulutuksissa eli jatkuvan oppimisen parissa. Roposen tutkimustyö liittyy tiiviisti johtajuuteen kasvatus- ja koulutusalalla, ja hänen väitöskirjansa keskeisiä aiheita ovat varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri, jaettu johtajuus, asiantuntijaorganisaation johtaminen sekä laaja pedagoginen johtaminen.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Hannele Roponen”
Vieraskynässä Piia Parviainen
Varhaisen matematiikan opetus voidaan määritellä tarkoituksenmukaiseksi matemaattiseksi vuorovaikutukseksi lasten ja aikuisten välillä tietoisesti harkituissa tilanteissa ja ympäristöissä, minkä tarkoituksena on edistää lasten matemaattisten taitojen oppimista sekä positiivista suhtautumista matemaattisiin ilmiöihin (Clements ym., 2023). Varhaisen matematiikan opetusta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, joten meiltä on puuttunut tieto siitä, miten opetus toteutuu, sekä millä tavoin eri tekijät sitä muovaavat.
Jatka lukemista ”Varhaisen matematiikan opetus ja sen kehittäminen”
Piia Parviainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Piia Parviainen”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 