Laura Niemi on kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Niemen tutkimusala liittyy matematiikan oppimiseen ja opettamiseen. Lisäksi hän on tutkinut opettajankoulutuksen kehittämistä monimuotokoulutuksen näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas”Media varhaiskasvatuksen pyörteissä
Vieraskynässä Samuli Ranta
Viime vuosina suomalainen varhaiskasvatus on saanut paljon mediahuomiota. Tulkintani mukaan median kiinnostus heräsi erityisesti vuonna 2018. Samaisena keväänä neuvoteltiin työehtosopimuksista, syntyi Ei leikkirahaa -kansanliike sekä varhaiskasvatuslaki valmisteltiin ja se annettiin eduskunnalle hyväksyttäväksi. Vireillä olevat asiat herättivät paljon tunteita puolesta ja vastaan. Uutisia tuottivat aktiivisesti yksittäiset henkilöt, järjestöt ja ammattiyhdistykset. Ei leikkirahaa -kansanliike puolestaan sai myös muut kuin varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät noteeraamaan alan ongelmakohtia, ennen kaikkea alan palkkatasoa. Eikä alan epäkohtien esille tuominen ollut aiemminkaan poikkeuksellista, mutta nyt uutisointi näytti saavuttavan laajalti myös alan ulkopuolisia henkilöitä ja median kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on jatkunut aktiivisena myös näiden tapahtumien jälkeen. Uutisoinnissa on tuotu esille haasteita muun muassa taloudellisista vaikeuksista, huolta lasten hyvinvoinnista ja henkilöstöresurssien puutteesta julkisella ja yksityisellä sektorilla (ks. esim. Ranta & Sintonen, 2023). Uutisoinnin kohteena ovat siis olleet erityisesti erilaiset ongelmat ja haasteet. Myös Varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumin loppuraportissa todettiin negatiivisen puheen yleistyneen varhaiskasvatuksessa (Halttunen ym., 2024). Sosiaalinen media on auttanut nostamaan näitä ongelmia esiin ja myös julkisuuden henkilöt ovat osallistuneet antamaan tukensa varhaiskasvatuksen ongelmakohtien korjaamiseksi.
Jatka lukemista ”Media varhaiskasvatuksen pyörteissä”Ensi viikolla vieraskynässä Samuli Ranta
Samuli Ranta
Kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori (Lapin yliopisto) Samuli Ranta on tunnettu luennoitsija ja varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Hänen tutkimusintressejä motivoivat erityisesti, miten henkilöstö voi tukea lasten oppimismotivaatiota ja hyvinvointia. Tällä hetkellä tutkimukset keskittyvät varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kehittämiseen, varhaiskasvatuksessa toteuttavaan tiimityöhön ja tiimijohtajuuteen.
Ensi viikon vieraskynässä hän tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksiin alaan kohdistuvasta mediauutisoinnista.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!
Tutkittua varhaiskasvatuksesta siirtyy joululomalle ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta vuodesta! Palaamme uusien tekstien kanssa loppiaisen jälkeen.
Jatka lukemista ”Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!”Toimijuus ja hallinnan kokemus varhaiskasvatuksen opettajan työuran alussa
Vieraskynässä Maria Peltola
Jatka lukemista ”Toimijuus ja hallinnan kokemus varhaiskasvatuksen opettajan työuran alussa”Tuntuu, että ensimmäisen kokonaisen vuoden nähtyään ymmärtää vähän paremmin, mitä kaikkea tämä työ on käytännössä. Aluksi voi olla vaikea hahmottaa millainen työpanos vaikkapa suunnittelun osalta on sopiva. On niin monenlaisia yhteensovitettavia vaatimuksia, että on vaikea tietää, mikä tulee priorisoida milloinkin. Mistä päästä omaa työtä voi rajata, missä kaikessa voi joustaa, mikä on riittävän hyvä.
Ensi viikon vieraskynässä Maria Peltola
Maria Peltola on kasvatuspsykologian alalta väitellyt kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen yliopisto-opettajana Oulun yliopistossa. Aiemmassa tutkimuksessa hän on tarkastellut toimijuuden dynamiikkaa erityisesti varhaiskasvatuksen monimuoto-opiskelijoiden arjessa.
Jatka lukemista ”Ensi viikon vieraskynässä Maria Peltola”Varhaiskasvatustyön ajalliset ulottuvuudet ja joustavuuden paradoksi
Vieraskynässä Hanna Hjelt
Väitöskirjassani tutkin varhaiskasvatustyötä ja sen muuttuvaa toimintaympäristöä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuvaamana. Tällä hetkellä he työskentelevät tilanteessa, jossa työhön kohdistuu uusia sisältöodotuksia ja kasvavaa painetta työn tehostamiseen. Tässä väitöskirjaani perustuvassa blogitekstissä tarkastelen sitä, miten keskenään erilaiset odotukset muovaavat henkilöstön tulkintoja ajasta ja sen hallinnasta. Nämä odotukset voivat ilmetä ristiriitaisina vaatimuksina joustavuudesta, jota työ edellyttää.
Jatka lukemista ”Varhaiskasvatustyön ajalliset ulottuvuudet ja joustavuuden paradoksi”Ensi viikolla vieraskynässä Hanna Hjelt
KT Hanna Hjelt toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään varhaiskasvatuksen opettajana ja päiväkodin johtajana. Hjelt on ollut mukana kehittämässä varhaiskasvatusta muun muassa osallistumalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) varhaiskasvatuksen arviointeihin sekä varhaiskasvatushenkilöstön jatkuvaan oppimiseen liittyviin hankkeisiin. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät erityisesti varhaiskasvatustyön ja varhaiskasvatuksen johtamisen kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisalueensa on montessoripedagogiikka.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Hanna Hjelt”Flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik (1000+) främjar utvecklingen av professionell läraridentitet, vilket torde gynna barnen, teamen och hela verksamheter samt familjerna.
Vieraskynässä Margita Sundstedt
Inledning
Utbildnings- och kulturministeriet anslog år 2018 statsunderstöd som utbildningsanordnare kunde söka för att utveckla kompetensen hos personalen inom småbarnspedagogiken och undervisningsväsendet, särskilt genom flerformsutbildning (UKM, 2020). Detta blev startskottet för det nationella 1000+-projektet, en flerformsutbildning som leder till examen som lärare inom småbarnspedagogik, pedagogie kandidat 180 sp. Syftet med projektet är att tillgodose det småbarnspedagogiska fältet med behörig personal i enlighet med den förnyade lagen om småbarnspedagogik som träder i kraft 2030. Personer som arbetar inom småbarnspedagogik men saknar lärarbehörighet kan genom 1000+-projektet utbilda sig till lärare inom småbarnspedagogik medan de fortsätter att arbeta inom småbarnspedagogiken. På en nationell nivå har alla sju universitet som erbjuder utbildning till lärare inom småbarnspedagogik varit involverade i flerformsutbildningen. Vid Helsingfors universitet har 90 % av de som inlett studier vid flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik, avlagt examen inom utsatt tid, och utbildningen blomstrar.
Jatka lukemista ”Flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik (1000+) främjar utvecklingen av professionell läraridentitet, vilket torde gynna barnen, teamen och hela verksamheter samt familjerna.”Ensi viikolla vieraskynässä Margita Sundstedt
Margita Sundstedt är universitetslärare vid pedagogiska institutionen vid Helsingfors universitet. Hon är involverad i flera forskningsprojekt, såsom PLC – Playful Learning Center, BildKropp: Visuellt och kroppsligt lärande – att stärka barns kompetens genom pedagogik, och FLERFORM. Hon har en stark bakgrund inom småbarnspedagogik och pedagogik och är engagerad i att främja professionell läraridentitet och kvaliteten på småbarnspedagogiken.
Nästa veckas text handlar om hur flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik (1000+) främjar utvecklingen av professionell läraridentitet.









