Vieraskynässä Donna Niemistö

Insertti

Lasten liikkumisen tutkimus on painottunut pitkään liikkumisen määrään. Asiantuntijat ovat painottaneet liikkumissuositusten kautta, että alle kouluikäisten lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä ja että liikkuminen on lapsen oikeus, joka aikuisen on mahdollistettava. Lasten liikkumista on havainnoitu lapsen elinympäristössä ja sen mielekkyydestä on kysytty arvioita aikuisilta. Vasta viime vuosina olemme pysähtyneet keskustelemaan lapsen oikeudesta ja osallisuudesta myös liikkumisen tutkimuksessa omien kokemustensa sanoittajana. Tämä lähtökohta on tuonut meille uutta tietoa lasten kokemuksista ja tunteista liikkumisen aikana. Lisäksi tutkimukset lasten ja kasvattajien yksilöllisten piirteiden, kuten temperamentin, heijastumisesta liikkumiseen tuovat meille uutta tietoa tulevaisuudessa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön liikkumiseen. 

Jatka lukemista ”Ei ole yhtä ainoaa tapaa olla liikunnallinen – lapset omien liikuntakokemustensa sanoittajana” →

Donna Niemistö 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Donna Niemistö ” →

Vieraskynässä Johanna Lammi-Taskula

Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat pienten lasten molempien vanhempien työssäkäynnin ja tukevat lasten myönteistä kehitystä erityisesti sosioekonomisesti heikommasta asemasta tulevien kohdalla (Van Huizen & Plantenga, 2018; Gruber ym. 2023). Euroopan unionin vuonna 2022 päivittämä ns. Barcelonan tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä lähes kaikki kolme vuotta täyttäneet lapset (vähintään 96 %) osallistuisivat varhaiskasvatukseen; alle kolmevuotiaista tavoiteltu osuus on 45 prosenttia (Eurooppa-neuvosto, 2022). 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee, mutta jääkö osa lapsista jälkeen? –  Varhaiskasvatuksen osallistumisen eriytyminen” →

Johanna Lammi-Taskula

Yhteiskuntatieteen tohtori Johanna Lammi-Taskula toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat perhepolitiikka, lapsiperheiden hyvinvointi ja sukupuolten tasa-arvo. Vieraskynän aiheena on varhaiskasvatukseen osallistumisen eriytyminen lasten perhetaustan mukaan.

Vieraskynässä Alexandra Nordström

“Tällä esimerkillä pyrin jakamaan kanssanne tapahtuman voimakasta lämpöä ja hellyyttä, mikä rehellisesti sanottuna vaikuttaa saavuttamattomalta tavoitteelta, mutta kuitenkin yrityksen arvoista. Jotain häviää, kun yritän ilmaista tätä hetkeä sanojen kautta. Kertomani jää vajaaksi sekä sen kokemisen että ilon jaetun hetken osana olemisen tunteen suhteen.

Tämä hetki oli ratkaiseva.”

Jatka lukemista ”Ilon ilmeneminen varhaiskasvatuksessa” →

Alexandra Nordström

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Alexandra Nordström” →

Vieraskynässä Suvianna Hakalehto

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan oikeuksien toteutumisesta huolehtiminen varhaislapsuudessa on tehokas keino ehkäistä keskilapsuuden ja nuoruuden aikana ilmeneviä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja koulutukseen liittyviä vaikeuksia. Varhaiskasvatuksella on tässä tärkeä rooli. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut valtioita huolehtimaan systemaattisesta ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, jotta lapsen oikeus kehitykseen toteutuisi mahdollisimman täysimääräisenä. (YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7: lapsen oikeuksien täytäntöönpano varhaislapsuudessa)

Jatka lukemista ”Lapsen oikeudellinen asema varhaiskasvatuksessa” →

Suvianna Hakalehto

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Suvianna Hakalehto” →

Virpi Risteelä, KT, varhaiskasvatuspäällikkö, Iin kunta

Miettiessäni omaa ammatillista polkuani näen mielessäni retkeilijän. Ammatillisen urani aikana tieni on polveillut sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen maailmoissa. Olen kerännyt reppuun mukaani asioita, joita olen opettajana soveltanut omaan työhöni, tutkijan roolissa syventänyt ja kouluttajan roolissa kuljettanut eteenpäin. Olen taustaltani varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettaja ja erityisopettaja ja työni punaisena lankana on jo 23 vuoden ajan ollut työskennellä varhaiskasvatusta ja perusopetusta yhdistävien teemojen parissa, joista yksi keskeisin on lapsen oikeus tukeen (540/2018, 3a luku; 628/1998, 16-17§). Jos olen päivätyössäni työskennellyt kouluikäisten lasten parissa, niin olen sivutoimisesti toiminut varhaiskasvatuksessa kouluttajana tai tutkijana tai toisin päin. Minulle suomalainen koulutus on yksi ja yhteinen kokonaisuus, jossa varhaiskasvatus muodostaa järjestelmän ensimmäisen laadukkaan askelman ja jossa lapsen oikeudet ja inkluusion periaatteet (Opetushallitus, 2014a; 2014b; 2022) sitovat yhteen nämä kasvatuksen ja opetuksen kontekstit. 

Jatka lukemista ”Kuulluksi tuleminen varhaiskasvatuksen kontekstissa” →

Virpi Risteelä

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Risteelä” →