Vieraskynässä Ville Mankki ja Sara Sintonen
Varhaiskasvatuksessa pätevän henkilöstön saatavuuteen on jo pitkään liittynyt ongelmia. Julkisessa keskustelussa huomio on keskittynyt etenkin suurten kaupunkien ja pääkaupunkiseudun työvoimapulaan (mm. Palkoaho, 2022). Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatusjohtajat muun muassa ovat yhdessä vedonneet hallitukseen kiireellisten toimien puolesta päiväkotien “kriittisen” henkilöstövajeen ratkaisemiseksi (Aalto, 2023).
Vaikka suurten kaupunkien vaikea tilanne on saanut paljon näkyvyyttä, tuore tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuksen opettajien – kuten muidenkin opettajaryhmien – rekrytointi koetaan erityisen haastavaksi nimenomaan maalaismaisissa kunnissa (Kosunen ym., 2024). Tämä tulos on linjassa kansainvälisen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan opettajapula painottuu erityisesti maaseutualueille (mm. Burke & Buchanan, 2022).
Koska pätevien opettajien puute todennetusti heikentää opetuksen laatua, oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa (Gerritsen ym., 2017), on maailmalla otettu käyttöön erilaisia strategioita ja toimia opettajien rekrytoinnin vahvistamiseksi. Monet näistä sisältävät taloudellisia kannustimia: esimerkiksi opettajapulasta kärsivillä alueilla opettajille voidaan maksaa korkeampaa palkkaa. Kuitenkin viime aikoina taloudellisten kannustinten ohella on panostettu myös aiempaa enemmän muihin houkuttimiin, kuten esimerkiksi opetustyön kuormituksen keventämiseen, mentorointiin ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin (See ym., 2020). Joissain maissa kannustimia on pyritty tuomaan esiin laajoilla mainoskampanjoilla televisiossa ja sosiaalisessa mediassa (Klassen ym., 2021).
Omassa tutkimuksessamme (Mankki & Sintonen, 2024) tarkastelimme sitä, millaisin keinoin Suomessa pyritään houkuttelemaan varhaiskasvatuksen opettajia. Tutkimuksemme aineistona hyödynsimme kuntien julkaisemia työpaikkailmoituksia. Työpaikkailmoitusten analyysi on varsin vakiintunut tutkimusmenetelmä erilaisten rekrytointiin kytkeytyvien trendien ja dynamiikkojen rekrytointikäytäntöjen ja -dynamiikkojen ymmärtämisessä (Mahjoub & Kruyen, 2021). Erityisen kiinnostavaksi ja tutkimuksellisesti erityisesti aiheen teki toisen kirjoittajan aiemmassa katsauksessaan tekemä havainto, jonka mukaan varhaiskasvatuksen opettajien työpaikkailmoituksien tutkimus on ollut käytännössä olematonta (Mankki, 2023).
Kannustimet liittyivät yleisimmin kehittymismahdollisuuksiin ja työympäristöön
Analyysimme perusteella ilmoituksissa yleisimmin esiin nousseet kannustimet liittyivät ammatillisiin kehittymismahdollisuuksiin (sisältyi 31,1 % ilmoituksista) ja fyysiseen työympäristöön (27,6 %). Ammatilliseen kehittymiseen liittyvissä maininnoissa korostettiin työnantajan myönteistä asennetta kouluttautumiseen, opettajille tarjotun koulutuksen maksuttomuutta, monipuolisuutta ja säännöllisyyttä sekä erityisesti uusien ja uransa alussa olevien opettajien perehdytystä ja mentorointia.
Fyysiseen työympäristöön liittyvät kannustimet koskivat usein päiväkodin uusia ja moderneja tiloja ja varusteita. Joissain ilmoituksissa päädyttiinkin luettelemaan yksityiskohtaisesti vastarakennettujen tai -saneerattujen päiväkotirakennusten ominaisuuksia: ”Päiväkodin vastarakennetut tilat tarjoavat ensiluokkaiset puitteet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Päiväkodin tiloihin kuuluu mm. iso jumppasali, kaksi pienempää nassikkapainihuonetta kiipeilyseinillä, verstas, vesileikkihuone ja runsaasti leikkitiloja”. Uutuuden lisäksi tilojen tilavuus-, muunneltavuus ja terveysnäkökulmat tuotiin ilmoituksissa esiin.
Fyysinen työympäristö ulottui myös rakennusten ja päiväkotialueen ulkopuolelle. Piha-alueeseen liittyvinä kannustimina korostuivat monipuoliset ja virikkeelliset leikkipaikat, jotka mahdollistavat vuodenaikojen mukaan vaihtelevan toiminnan sekä luonto- ja ympäristökasvatuksen. Lähialueiden osalta keskeiseksi kannustimeksi tunnistettiin päiväkodin sijainti luonnon läheisyydessä – vain kävelymatkan päässä lähimetsästä tai -puistosta. Lähialueen mahdollisuuksista nostettiin esiin myös leikkipuistot, urheilukentät, jää, uima- ja liikuntahallit sekä kirjastot.
Sen sijaan opettajien rekrytoinnissa vahvasti esiin nostetut taloudelliset kannustimet, kuten rekrytointi- ja asettautumisbonukset tai palkkauksen kilpailukyky, mainittiin ilmoituksissa harvemmin. Havainto alleviivaakin sitä, ettei rekrytointitutkimuksessa tulisi keskittyä yksinomaan rahallisiin kannustimiin, vaan huomioida myös muut hakijoiden sekä tämän tutkimuksen valossa työnantajien merkityksellisinä pitämät kannustintekijät.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kannustimiin liittyviä alueellisia eroja. Vaikka rekrytointivaikeudet tosiaan koetaan usein suurimmiksi maalaiskunnissa (Kosunen ym., 2024), kaupunkimaisten kuntien ilmoitukset sisälsivät selkeästi enemmän kannustimia kuin taajamamaisten tai maaseutumaisten kuntien ilmoitukset. Tämä saattaa selittyä kaupunkien rekrytointihaasteisiin liittyvällä mediahuomiolla, mikä on saattanut ruokkia entisestään koettua tarvetta panostaa rekrytointi-ilmoitusten vetovoimaisuuteen.
Lopuksi
Vaikka tutkimuksemme tarjoaa välineitä varhaiskasvatuksen rekrytoinnin ja erityisesti työpaikkailmoitusten kehittämiseen, tieto siitä, miten erilaiset ilmoitussisällöt vaikuttavat hakijoiden kiinnostukseen ja hakuaikeisiin, on edelleen puutteellista. Jatkossa tarvitaankin esimerkiksi kokeellista tutkimusta siitä, miten (tulevat) varhaiskasvatuksen työntekijät suhtautuvat ja reagoivat erilaisiin kannustimiin. Tämä auttaisi kehittämään nykyisiä rekrytointikäytäntöjä.
Ilmoitusten laatimisessa on kuitenkin syytä maltillisuuteen. Hakijoiden viettelemiseen (”seduction”) perustuvat rekrytointistrategiat voivat tuottaa lyhytaikaista kiinnostusta, mutta myös johtaa epärealistisiin odotuksiin, matalaan työtyytyväisyyteen ja lisääntyneisiin lähtöaikeisiin (Baur ym., 2014). Siksi, vaikka ilmoitusten tavoitteena on esitellä työnantaja ja työpaikka myönteisessä valossa (Harper, 2012), niiden olisi hyvä kuvastaa myös realistisesti työn haasteita. Esimerkiksi kyseiseen pestiin, päiväkotiin tai alueeseen liittyvistä haasteista kertominen voikin jopa houkutella erityisen sitoutuneita opettajia hakeutumaan kyseiseen pestiin (Simon ym., 2019), vaikka se kokonaisuudessaan hieman vähentäisikin hakijoiden määrää. Joka tapauksessa työpaikkailmoituksien laatimiseen kannattaa panostaa ja nähdä ne merkittävänä kommunikaationa työnantajan ja työntekijän välillä sekä ylipäätään viestimisenä alueen varhaiskasvatuksesta.
Lähteet
Aalto, M. (2023). Suuret kaupungit vaativat hallitukselta ratkaisua päiväkotien “kriittiseen tilanteeseen”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009539043.html
Baur, J. E., Buckley, M. R., Bagdasarov, Z., & Dharmasiri, A. S. (2014). A historical approach to realistic job previews: An exploration into their origins, evolution, and recommendations for the future. Journal of Management History, 20(2), 200–223. https://doi.org/10.1108/JMH-06-2012-0046
Burke, P. F., & Buchanan, J. (2022). What attracts teachers to rural and remote schools? Incentivising teachers’ employment choices in New South Wales. Australian Journal of Education, 66(2), 115–139. https://doi.org/10.1177/00049441211066357
Gerritsen, S., Plug, E., & Webbink, D. (2017). Teacher quality and student achievement: Evidence from a sample of Dutch twins. Journal of Applied Econometrics, 32(3), 643–660. https://doi.org/10.1002/jae.2539
Harper, R. (2012). The collection and analysis of job advertisements: A review of research methodology. Library and Information Research, 36(112), 29–54. https://doi.org/10.29173/lirg499
Klassen, R. M., Rushby, J. V., Durksen, T. L., & Bardach, L. (2021). Examining teacher recruitment strategies in England. Journal of Education for Teaching, 47(2), 163–185. https://doi.org/10.1080/02607476.2021.1876501
Kosunen, S., Saari, J., Huilla, H., & Hienonen, N. (2024). Uupuvat opettajat: Rekrytointivaikeudet ja opettajasegregaatio Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 89(3), 255–267. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250886
Mankki, V. (2023). Research using teacher or teacher educator job advertisements: A scoping review. Cogent Education, 10(1), Article 2223814. https://doi.org/10.1080/2331186X.2023.2223814
Mankki, V., & Sintonen, S. (2024). Professional development opportunities and a newly built daycare center: incentives in ECEC teacher job advertisements in Finland. European Early Childhood Education Research Journal, 33(2), 243–257. https://doi.org/10.1080/1350293X.2024.2430588
Palkoaho, M. (2022). Helsingin päiväkodit vajosivat yhä syvempään kriisiin: “Ei ole tarjota muuta kuin tilat”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009040949.html
See, B. H., Morris, R., Gorard, S., Kokotsaki, D., & Abdi, S. (2020). Teacher recruitment and retention: A critical review of international evidence of most promising interventions. Education Sciences, 10(10), Article 262. https://doi.org/10.3390/educsci10100262
Simon, N. S., Johnson, S. M., & Reinhorn, S. K. (2019). Making a match: How successful high-poverty schools hire teachers. Annenberg Institute at Brown University Working Paper, 19–45. https://doi.org/10.26300/n86d-6t69
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 