Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas
Opettajien tarve omaksua yhä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista kasvaa jatkuvasti, sillä kasvatus- ja koulutusala muuttuu nopeasti (Maunumäki ym., 2021). Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaisen osaamisen taitoja, jotka auttavat opettajia kohtaamaan ja ratkaisemaan monimutkaisen ja moninaisen yhteiskunnan haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus Helsingin yliopistossa keskittyy tukemaan tulevien opettajien laaja-alaisen osaamisen kehittymistä samalla, kun varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tutkimusta, jossa arvioitiin opettajaopiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä varhaiskasvatuksen monimuotoisen opettajankoulutuksen aikana (Niemi ym. 2024).
Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa
Monimuotoista varhaiskasvatuksen opettajan koulutusohjelmaa (1000+) toteutetaan seitsemän suomalaisen yliopiston yhteistyönä. Vuonna 2020 käynnistetty ohjelma sai alkunsa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksesta, jonka tavoitteena oli vastata alan henkilöstöpulaan kohdentaen koulutusta sellaisille jo varhaiskasvatuksessa työskenteleville, jotka eivät olleet suorittaneet varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta. Tähän koulutukseen sisältyy yhdistelmä verkkopohjaista oppimista, kuukausittaisia lähitapaamisia (enintään kolmen päivän ajan), työelämässä tapahtuvaa oppimista, pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä reflektiivisiä käytäntöjä. Koulutuksen erityisenä kohderyhmänä ovat alan ammattilaiset, joilla on aiempaa kokemusta varhaiskasvatuksesta, mutta ei muodollista pätevyyttä toimia opettajana. Monimuotokoulutuksen myötä heillä on mahdollista suorittaa opinnot työn ohessa asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan taitoja, arvoja ja asenteita, jotka ovat keskeisiä elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan. UNESCO:n (2015) määritelmän mukaan laaja-alaiset taidot sisältävät kuusi keskeistä osa-aluetta: kriittinen ja innovatiivinen ajattelu, vuorovaikutustaidot, itsesäätelytaidot, globaali kansalaisuus, medialukutaito ja tiedonhallinta sekä muita taitoja, jotka voivat vaihdella kulttuurisesta kontekstista riippuen. Näitä taitoja on käsitelty eri käsittein myös muissa yhteyksissä niin tutkimuksissa kuin koulutuspolitiikassakin. Puhutaan esimerkiksi geneerisistä taidoista, 2000-luvun taidoista ja avaintaidoista, mutta näissä kaikissa on yhteistä pyrkimys yhdistää tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset elementit oppimisen ja osallistumisen peruspilareiksi. Laaja-alainen osaaminen ylittää yksittäisten oppiaineiden rajat ja korostaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja moninaisissa yhteisöissä (ks. myös Harju-Luukkainen & Kangas, 2021 tai Kangas & Harju-Luukkainen, 2022).
Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa laaja-alaista osaamista kehitetään monin tavoin. Koulutus yhdistää verkko-opetuksen ja lähiopetuksen, mikä mahdollistaa opiskelijoille joustavan opintojen ja työelämän yhteensovittamisen (ks. myös Sundstedt, 2024). Tämä joustavuus tukee opiskelijoiden itsesäätelytaitojen, kuten itseohjautuvuuden ja sopeutumiskyvyn, kehittymistä. Lisäksi koulutuksessa korostetaan reflektiivistä käytäntöä, joka auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja analysoimaan omaa opetustaan sekä pedagogista toimintaansa ja perustelemaan pedagogisia ratkaisujaan tutkimustiedon pohjalta. Reflektoivan oppimisen lisäksi koulutuksessa painotetaan yhteistyötaitojen ja empatian merkitystä. Ryhmätyöt ja yhteisölliset tehtävät kehittävät vuorovaikutus- ja organisointitaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä monimuotoisissa tiimeissä. Näin opiskelijat oppivat myös tunnistamaan ja arvostamaan erilaisia näkökulmia, mikä on olennaista osallistavan ja tukevan oppimisympäristön luomisessa.
Reflektoiva oppiminen ja yhteistyötaitojen merkitys opettajankoulutuksessa
Tämä tutkimus (Niemi ym., 2024) toteutettiin osana monimuotoisen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen pilottivaiheen loppua, koska monimuotoista koulutusta epäiltiin ja sen onnistumisen mahdollisuuksia kritisoitiin sekä yliopistoissa että työelämässä. Monimuotokoulutuksen lähestymistapa, joka yhdistää verkko- ja lähiopetuksen, on yleistymässä maailmanlaajuisesti ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia opettajankoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on yleisesti myös jatkuvan oppimisen edistäminen ja siksi tutkimuksessa keskityttiin laaja-alaiseen osaamiseen, kuten yhteistyötaitoihin, jotka ovat olennaisia tulevaisuuden työelämässä. Lisäksi tutkimus korostaa opettajien ammatillisen identiteetin kehityksen ja jatkuvan oppimisen merkitystä juuri varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa, jossa tulevien opettajien tulee pystyä ohjaamaan ja tukemaan lapsia näiden tulevaisuuteen suuntautuvien taitojen kehittämisessä. Tutkimus vastaa myös tarpeeseen kehittää koulutuspolitiikkaa ja opettajankoulutusta, jotta voidaan vastata opettajapulaan sekä edelleen kehittää laadukasta varhaiskasvatusta. Validointi tutkimuksen kautta oli tarpeen, jotta voitiin varmistaa valmistuvien opiskelijoiden osaaminen ja vastata kriittisiin näkemyksiin monimuotoisen koulutuksen onnistumisesta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa tavoitellaan sekä millaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja opiskelijat kuvaavat ja reflektoivat kehittyneen opintojen aikana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa analysoitiin varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia ja opiskelijoiden reflektiivisiä esseitä Helsingin yliopiston 1000+ -koulutuksessa. Aineisto koostui 39 opiskelijan kirjoittamista esseistä, jotka käsittelivät heidän opintojaan ja kehittymistään opettajina. Esseet kerättiin sekä opintojen puolivälissä että niiden lopussa. Lisäksi analysoitiin 20 kurssia kattava opetussuunnitelma, joka sisälsi pedagogiikkaa, kasvatustiedettä ja varhaiskasvatukseen suuntautuneita opintoja. Opetussuunnitelman analyysi keskittyi kurssien tavoitteisiin, sisältöihin ja opetusmenetelmiin ja analyysin kautta tunnistettiin laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä taitoja.
Tutkimustuloksia varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksesta
Esittelemme lyhyesti niitä keskeisiä tuloksia, joita kesällä 2024 julkaistu tutkimuksemme (Niemi ym., 2024) toi esiin. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus tukee monipuolisesti opiskelijoiden laaja-alaisten taitojen kehittymistä ja ammatillista kasvua. Alla on esitelty tarkemmin, miten kriittinen ja innovatiivinen ajattelu, vuorovaikutustaidot, itsesäätely- ja intrapersoonalliset taidot, inklusiivisuuteen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun liittyvät taidot sekä digitaalinen osaaminen näkyivät. Koulutuksen joustava ja monimuotoinen rakenne näyttää yhdistävän teoreettisen tiedon, käytännön reflektion sekä pedagogisten taitojen syventämisen tavoilla, jotka opiskelijat kokevat hyödyllisiksi.
Kriittinen ja innovatiivinen ajattelu nousivat esiin keskeisinä oppimisalueina. Opiskelijat kertoivat, että heidän ymmärryksensä pedagogisista ratkaisuista ovat syventyneet ja heidän kykynsä perustella näitä ratkaisuja tutkimustiedon avulla ovat vahvistuneet. Reflektiiviset käytännöt näyttivät tukevan opiskelijoiden kykyä tarkastella omaa opetustaan sekä siihen liittyviä arvoja ja lapsikäsityksiä. Tällainen reflektiivinen lähestymistapa voi tarjota pohjan elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.
Vuorovaikutustaitojen kehitystä pidettiin merkittävänä, erityisesti yhteistyöhön ja tiimityöhön liittyvissä tehtävissä. Opiskelijat toivat esiin kokemuksia, joissa he oppivat arvostamaan tasa-arvoa tiimien sisällä ja hyödyntämään ryhmän jäsenten vahvuuksia. Jaetun johtajuuden periaatteet, kuten vastuun kantaminen ja asiantuntemuksen jakaminen, näyttivät saavan heiltä positiivista palautetta. Lisäksi empatia ja moninaisuuden ymmärtäminen korostuivat osana vuorovaikutustaitojen kehittämistä, mikä voi edistää positiivisia oppimisympäristöjä.
Itsesäätely- ja intrapersoonalliset taidot liittyivät erityisesti opiskelijoiden ammatillisen identiteetin ja itsevarmuuden vahvistumiseen. Koulutuksen koetiin tukevan opiskelijoiden kykyä hahmottaa oppimisprosessiaan ja asettaa tavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen. Opiskelijat kokivat saaneensa lisää itsevarmuutta toimia tulevina varhaiskasvatuksen opettajina ja he toivat esiin myös jatkuvan oppimisen merkityksen osana asiantuntijuuden kehittämistä.
Inklusiivisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu nousivat esiin erityisesti kestävän kehityksen ja eettisen kasvatuksen kurssien kautta. Opiskelijat kertoivat oppineensa arvostamaan moninaisuutta ja ymmärtämään inklusiivisen kasvatuksen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Tämä vaikutti heidän kykyynsä luoda oppimisympäristöjä, joissa erilaisuus nähdään voimavarana ja joissa kaikkien lasten osallistuminen huomioidaan.
Digitaalisten taitojen osalta opiskelijat mainitsivat arvostavansa monimuoto-opetuksen tarjoamaa mahdollisuutta tutustua erilaisiin opetustapoihin. Vaikka media- ja informaatiolukutaito ei korostunut heidän reflektoinneissaan yhtä vahvasti kuin muut osa-alueet, koulutuksen pedagogiset käytännöt näyttivät tukevan näiden taitojen oppimista esimerkiksi digitaalisten työkalujen hyödyntämisen kautta.
Pedagogisten taitojen kehittäminen oli opiskelijoiden näkökulmasta keskeinen osa monimuotokoulutusta (ks. myös Sundstedt, 2024). He kuvasivat oppineensa suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan pedagogisia toimintoja lasten yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioiden. Pedagogisen vuorovaikutuksen ja lasten kehityksen ymmärtämisen merkitys korostuivat heidän kuvauksissaan keskeisinä osina opettajan työtä. Opiskelijoiden näkökulmasta koulutuksessa korostuvat myös itseluottamuksen ja ammatillisen identiteetin vahvistaminen. Opiskelijat oppivat arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan sekä asettamaan tavoitteita jatkuvalle ammatilliselle kasvulle. Esimerkiksi eettisen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen kurssit auttavat arvostamaan moninaisuutta ja tukevat inklusiivisen kasvatuksen periaatteita. Myös kestävän kehityksen teemat olivat läsnä koulutuksen opetussuunnitelmassa, vaikka opiskelijoiden reflektoinneissa tämä painotus näkyi vähemmän.
Lopuksi
Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus tarjoaa merkittävän vastauksen opettajankoulutuksen haasteisiin aikuiskoulutuksen kontekstissa. Monimuotokoulutuksen joustava lähestymistapa mahdollistaa opiskelijoiden aiempien kokemusten hyödyntämisen, mikä toimii keskeisenä motivaation lähteenä ja vahvistaa ammatillista kasvua (Maunumäki et al., 2022). Laadukas toteutus edellyttää paitsi huolellista pedagogista suunnittelua, myös opiskelijoiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen tukemista sekä joustavien oppimisympäristöjen ja -menetelmien hyödyntämistä. Opiskelijat kokevat, että koulutus kehittää erityisesti heidän kriittistä ajatteluaan, vuorovaikutustaitojaan ja itsevarmuuttaan.
Minäpystyvyys, eli opiskelijoiden usko omiin pedagogisiin kykyihinsä, on ratkaisevassa asemassa heidän hallussaan tarttua kasvatuksen haasteisiin ja pysyä motivoituneina uransa aikana. Näiden valmiuksien vahvistaminen on erityisen tärkeää, kun valmistellaan opettajia kohtaamaan moninaiset oppimisympäristöt ja muuttuvat yhteiskunnalliset tarpeet (Niemi ym., 2024).
Yhteenvetona voidaan todeta, että monimuotokoulutuksen kokonaisvaltainen lähestymistapa yhdistää motivaation, minäpystyvyyden ja pedagogisten taitojen kehittämisen samalla luoden perustan elinikäiselle ammatilliselle kasvulle ja valmiudelle vastata kasvatuksen moninaisiin ja dynaamisiin haasteisiin (Harju-Luukkainen & Kangas, 2021; Niemi ym. 2024).
Kuvituskuvat Pexels
Lähteet
Blogiteksti perustuu artikkeliin
Niemi, L. H. L., Kangas, J., & Köngäs, M. J. (2024). Blending Pedagogy: Equipping Student Teachers to Foster Transversal Competencies in Future-oriented Education. Frontiers in education, 9. https://doi.org/10.3389/feduc.2024.1373176
Muut lähteet
Harju-Luukkainen, H. & Kangas, J. 2021). The Role of Early Childhood Teachers in Finnish Policy Documents—Training Teachers for the Future? Teoksessa: W. Boyd & S. Garvis (toim.) International Perspectives on Early Childhood Teacher Education in the 21st Century, 65–80. Springer Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-16-5739-9_5.
Kangas, J. & Harju-Luukkainen, H. (2022). ”Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa, https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2022/01/28/enemman-kaikkea-varhaiskasvatuksen-opettajan-osaaminen-nyt-ja-tulevaisuudessa/
Maunumäki, M., Maunula, M. & Harju-Luukkainen,, H. (2022). Difficult But Valuable! Learning in Student-Centered Assessment Feedback Practices in Higher Education. Journal of Education, Society and Behavioural Science 35(11): 20–37. https://doi.org/10.9734/jesbs/2022/v35i1130467.Sundstedt, M. (2024). Flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik (1000+) främjar utvecklingen av professionell läraridentitet, vilket torde gynna barnen, teamen och hela verksamheter samt familjerna. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2024/11/15/flerformsutbildning-till-larare-inom-smabarnspedagogik-1000-framjar-utvecklingen-av-professionell-lararidentitet-vilket-torde-gynna-barnen-teamen-och-hela-verksamheter-samt-familjerna/
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 