Vieraskynässä Ulla Soukainen
Tässä artikkelissa tarkastelen termejä pedagogiikan johtaminen ja pedagoginen johtaminen sivuten myös pedagogista johtajuutta. Tarkasteluni lähtökohtana on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), jossa käytetään termiä pedagogiikan johtaminen seuraavasti:
”Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin ja sen inklusiivisuuden kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle” (2022, 87).
Artikkelin suppeasta lähdeaineistosta huolimatta eri tutkijoiden käsitteenmäärittelyt ovat toisinaan jopa ristiriidassa keskenään. Yritän tällä kirjoituksellani päästä omien ajatusteni kanssa johonkin lopputulokseen siitä, mitä minä edellä mainituista termeistä ajattelen.
Mitä on pedagogiikka?
Jos etsii Wikipediasta (2023) käsitteen pedagogiikka, se tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, myös sen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Historiallisesti pedagogiikka on tarkoittanut eri asioita: koko kasvatustieteen tieteenalaa, kasvatus- ja/tai opetusoppia, opetus- tai kasvatustaitoa, kasvatuksellisia suuntauksia tai tietyn kohdealueen kasvatustieteellistä opetusta ja tutkimusta. Yleisessä merkityksessä pedagogiikka on käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää (Tieteen termipankki 2023).
Toisaalta, eri tutkijoista koostunut ryhmä (Kangas ym. 2021; Ks. Myös Kangas ym., 2022) tarkasteli tutkimuksia, joissa mainittiin pedagogiikka. Tutkimusryhmä päätyi esittämään seuraavaa: “Pedagogiikan dynaaminen malli rakentuu neljästä osatekijästä, jotka ovat lapsi, opettaja, sisältö ja oppiminen.” Tämä tarkoittaa siis sitä, että pedagogiikassa on otettava huomioon monta eri osatekijää. Em. tutkijoiden mukaan varhaiskasvatuksen pedagogiikka toteutuu, kun siinä ovat läsnä kaikki neljä osatekijää.
Mitä tarkoitetaan johtamisella?
Viitalan ja Jylhän (2019, 11) mukaan johtaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on, että toiminnassa päästään haluttuun päämäärään. Johtamiseen liittyviä ydinkysymyksiä ovat: miten päämäärien vaatima organisaatio saadaan muodostettua ja toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, mitä resursseja tarvitaan, miten resurssit hankitaan, ja miten toiminnalla saadaan aikaan halutut tulokset. Johtamistyöllään johtaja huolehtii siitä, että organisaatio toteuttaa perimmäistä tarkoitustaan. Aloitan kirjapinoni vanhimmasta teoksesta eli Theirin (1994) kirjasta. Jo hän tuo esille johtamisen kaksi eri toimintatasoa: työn johtamisen (management) ja ihmisten johtamisen (leadership). Their ei ole omaa “tutkielmaansa” kirjoittanut kritiikiksi, vaan lähinnä pedagogisena ja metodisena täydennyksenä olemassa olevaan teorianmuodostukseen. Hän myös pyrkii valottamaan johtamista suuremman kokonaisuuden yhtenä komponenttina. Lopuksi hän toteaa, että kokonaisuuteen kuuluvat moniulotteiset riippuvuussuhteet. Vähän samanlaisella ajatuksella olen itsekin liikkeellä, eli pyrin tarkastelemaan johtajuuden ja pedagogiikan moniulotteisia riippuvuussuhteita.
Nivala (1999) lisää managementin ja leadershipin lisäksi vielä käsitteen administration. Käsite viittaa hänen mukaansa ylemmän tason ja koko organisaation johtamistoimintaan. Administration painottaa hallinnollista näkökulmaa viitaten organisaation toimintaan. Theirin (1994) tekstiä lainatakseni: ”Johtajuus ja johtaja merkitsevät ’johtamista’, mikä ilmaisee toimintaa, pyrkimystä liikkeeseen jotakin kohti tai muutosta johonkin suuntaan.”
Pedagogiikan johtaminen
Eri organisaatioita johdetaan eri tavalla, koska konteksti vaikuttaa johtamistapaan. Kaikkiin organisaatioihin kuitenkin sisältyy pedagoginen näkökulma, koska niillä on tarve kehittyä ja saada aikaan myönteistä muutosta. Kaikissa organisaatioissa on jatkuvan oppimisprosessin tarve. (Their 1994.) Their (1994) vertaa kirjassaan pedagogista johtamista tilanteeseen, jossa johtaja toimii kuin pedagogi: johtajan rooliin sisältyy johtamisen ja auktoriteetin tunne, mutta metodina pedagogisella johtajalla on kaikkien oppimisen stimulointi. Hän myös itse osallistuu oppimisprosessiin.
Kontekstuaalisuudesta pääsen jouhevasti Nivalan (1999) väitöstutkimukseen, jossa kehysteoriana toimi kontekstuaalisen kasvun teoria. Nivala tuo esille eri tutkijoiden johtamiskäsitteitä, joita johtamista käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään yleisesti. Nuo käsitteet ovat johtaminen tai pedagoginen johtaminen. Nivalan esille tuomien eri johtajuustutkijoiden käsitteenmäärittelyjen perusteella voin todeta, että kukaan ei ole voinut yksiselitteisesti sanoa: tätä on pedagoginen johtaminen. Jotkut määrittelevät pedagogisen johtajuuden jakaantuvan asioiden ja toisaalta ihmisten johtamiseen . Käsitteeseen on liitetty myös koulun substanssitoiminta opetustyöstä huolehtimisen ja sen kehittämisen näkökulmasta. Viitala ja Jylhä (2019, 19) jakavat johtajuuden kahteen, eli asioiden johtamiseen (management) ja ihmisten johtamiseen eli johtajuuteen. Johtajuus on sosiaalinen prosessi, ja se on yhteisen todellisuuden muovaamista (Soukainen 2015, 28). Pedagoginen johtajuus voidaan taas nähdä organisaatiossa tapahtuvana jaettuna johtajuutena, jonka tarkoituksena on oppivan organisaation kehittäminen yhteisen vision ja strategian mukaisesti (Liusvaara 2014, 35). Jalkanen (2020, 37) toteaa, ettei pedagogisen johtamisen vakiintunutta määritelmää ole. Jalkasen teoksessa pedagoginen johtaminen jakautuu kolmeen ulottuvuuteen: pedagogiikan johtaminen, pedagogisen asiantuntijayhteisön johtaminen ja pedagogisesti johtamiseen.
Edellä oleva Jalkasen määrittely poikkeaa kuitenkin Fonsénin ja Parrilan (2016) määrittelystä. Fonsén ja Parrila käyttävät pedagoginen johtajuus -käsitettä laajana sateenvarjokäsitteenä, joka sisältää konkreettista johtamistoimintaa (pedagogista johtamista) ja kapea-alaisemmin määriteltynä pedagogiikan johtamista. Hellström (2017) tuo oman näkemyksensä pedagogiseen johtamiseen. Hänen mukaansa pedagoginen johtaminen on yhtä aikaa pedagogiikan johtamista, pedagogisesti johtamista ja pedagogiikalla johtamista. Ja hän jatkaa, että pedagoginen johtaja ajattelee ja puhuu pedagogiikan kieltä ja kunnioittaa pedagogiikkaan kuuluvaa syvää eettisyyden vaatimusta.
Kohti pedagogista johtamista
Mihin siis on tultu? Palaan tässä lopuksi noihin aluksi avaamiini käsitteisiin pedagogiikka ja johtaminen. Pedagogiikka tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, ja siinä ovat elementteinä lapsi, opettaja, sisältö ja oppiminen. Johtaminen on toiminnan tavoitteisiin pääsemistä pohtimalla erinäisiä seikkoja: organisaatio, resurssit, resurssien hankinta ja toivotut tulokset. Näistä muodostuu ajattelumallissani varhaiskasvatussuunnitelman määrittelemä pedagogiikan johtaminen yläkäsitteeksi. Tähän lisäämällä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määritelmästä pedagogiikan johtamisen sisältö, on lopputulos kuviossa 1 esitetyn kaltainen.
Kuvio 1 Pedagogiikan johtaminen yläkäsitteenä
Pedagoginen johtaja johtaa pedagogiikkaa tekemällä ratkaisuja pedagogiikan puolesta. Johtamistoiminnoillaan (kuviossa nuolena) hän varmistaa, että kuviossa ympyrällä kuvattu pedagogiikka toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla lapsen edun näkökulmasta.
Kuvituskuvat Pixabay
Lähteet
Hellström, M. 2017. Pedagoginen johtaminen – mitä se on? Haettu 9.8.2023 osoitteesta https://hellstromjohtajuus.blogspot.com/2017/06/pedagoginen-johtaminen-mita-se-on.html
Jalkanen, J. 2020. Pedagogisen johtajan kirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kangas J, Ukkonen-Mikkola T, Harju-Luukkainen H, Ranta S, Chydenius H, Lahdenperä J, Neitola M, Kinos J, Sajaniemi N, Ruokonen I. (2021) Understanding Different Approaches to ECE Pedagogy through Tensions. Education Sciences, 11(12),790. https://doi.org/10.3390/educsci11120790
Liusvaara, L. 2014. Kun vaan rehtori on korvat auki – Koulun kehittämisellä pedagogista hyvinvointia. Turku: Turun yliopiston julkaisuja – Annales Univeristatis Turkuensis.
Nivala, V. 1999. Päiväkodin johtajuus. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Helsinki: Opetushallitus.
Parrila, S. & Fonsén, E. 2016. Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Jyväskylä: PS-kustannus.
Soukainen, U. 2015. Johtajan jäljillä – Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Turku: Painosalama Oy.
Thier, S. 1994. Pedagoginen johtaminen. Maarianhamina: Mermerus.
Tieteen termipankki. 2023. Haettu 29.7.2023 osoitteesta https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:pedagogiikka
Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen – Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.
Wikipedia. 2023. Haettu 29.7.2023 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pedagogiikka
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 