Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas

Opettajien tarve omaksua yhä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista kasvaa jatkuvasti, sillä kasvatus- ja koulutusala muuttuu nopeasti (Maunumäki ym., 2021). Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaisen osaamisen taitoja, jotka auttavat opettajia kohtaamaan ja ratkaisemaan monimutkaisen ja moninaisen yhteiskunnan haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus Helsingin yliopistossa keskittyy tukemaan tulevien opettajien laaja-alaisen osaamisen kehittymistä samalla, kun varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tutkimusta, jossa arvioitiin opettajaopiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä varhaiskasvatuksen monimuotoisen opettajankoulutuksen aikana (Niemi ym. 2024).

Laura Niemi on kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Niemen tutkimusala liittyy matematiikan oppimiseen ja opettamiseen. Lisäksi hän on tutkinut opettajankoulutuksen kehittämistä monimuotokoulutuksen näkökulmasta. 

Tutkittua varhaiskasvatuksesta siirtyy joululomalle ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta vuodesta! Palaamme uusien tekstien kanssa loppiaisen jälkeen.

Vieraskynässä Maria Peltola

Tuntuu, että ensimmäisen kokonaisen vuoden nähtyään ymmärtää vähän paremmin, mitä kaikkea tämä työ on käytännössä. Aluksi voi olla vaikea hahmottaa millainen työpanos vaikkapa suunnittelun osalta on sopiva. On niin monenlaisia yhteensovitettavia vaatimuksia, että on vaikea tietää, mikä tulee priorisoida milloinkin. Mistä päästä omaa työtä voi rajata, missä kaikessa voi joustaa, mikä on riittävän hyvä. 

Maria Peltola on kasvatuspsykologian alalta väitellyt kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen yliopisto-opettajana Oulun yliopistossa. Aiemmassa tutkimuksessa hän on tarkastellut toimijuuden dynamiikkaa erityisesti varhaiskasvatuksen monimuoto-opiskelijoiden arjessa. 

Vieraskynässä Hanna Hjelt

Väitöskirjassani tutkin varhaiskasvatustyötä ja sen muuttuvaa toimintaympäristöä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuvaamana. Tällä hetkellä he työskentelevät tilanteessa, jossa työhön kohdistuu uusia sisältöodotuksia ja kasvavaa painetta työn tehostamiseen. Tässä väitöskirjaani perustuvassa blogitekstissä tarkastelen sitä, miten keskenään erilaiset odotukset muovaavat henkilöstön tulkintoja ajasta ja sen hallinnasta. Nämä odotukset voivat ilmetä ristiriitaisina vaatimuksina joustavuudesta, jota työ edellyttää.

KT Hanna Hjelt toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään varhaiskasvatuksen opettajana ja päiväkodin johtajana. Hjelt on ollut mukana kehittämässä varhaiskasvatusta muun muassa osallistumalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) varhaiskasvatuksen arviointeihin sekä varhaiskasvatushenkilöstön jatkuvaan oppimiseen liittyviin hankkeisiin. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät erityisesti varhaiskasvatustyön ja varhaiskasvatuksen johtamisen kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisalueensa on montessoripedagogiikka.

Vieraskynässä Margita Sundstedt

Inledning

Utbildnings- och kulturministeriet anslog år 2018 statsunderstöd som utbildningsanordnare kunde söka för att utveckla kompetensen hos personalen inom småbarnspedagogiken och undervisningsväsendet, särskilt genom flerformsutbildning (UKM, 2020). Detta blev startskottet för det nationella 1000+-projektet, en flerformsutbildning som leder till examen som lärare inom småbarnspedagogik, pedagogie kandidat 180 sp. Syftet med projektet är att tillgodose det småbarnspedagogiska fältet med behörig personal i enlighet med den förnyade lagen om småbarnspedagogik som träder i kraft 2030. Personer som arbetar inom småbarnspedagogik men saknar lärarbehörighet kan genom 1000+-projektet utbilda sig till lärare inom småbarnspedagogik medan de fortsätter att arbeta inom småbarnspedagogiken. På en nationell nivå har alla sju universitet som erbjuder utbildning till lärare inom småbarnspedagogik varit involverade i flerformsutbildningen. Vid Helsingfors universitet har 90 % av de som inlett studier vid flerformsutbildning till lärare inom småbarnspedagogik, avlagt examen inom utsatt tid, och utbildningen blomstrar. 

Vieraskynässä Heini Paavola

Suomalaissenegalilainen Nde´la Faye kirjoitti Suomen Kuvalehdessä (32/2024) rasismikokemuksistaan päiväkodissa. Kokemuksien perusteella ulossulkeminen ja rasismi on usein hienovaraista, joskus jopa hyvää tarkoittavia lipsahduksia. Valitettavaa on se, että hyväntahtoiset lipsahduksetkin osoittavat kohteelleen, että hän on erilainen ja normista poikkeava. Hyväntahtoisten lipsahduksien taustalla voi Fayen mukaan olla se, että rasismia ei tunnisteta. Se, että rasismia ei tunnisteta, johtaa usein ajatukseen siitä, että rasismia ei esiinny tai että se on yksittäisten henkilöiden ja marginaalien ongelma. Seurauksena on yhteiskunta, jossa rasismista ei puhuta ja sen olemassaolo kielletään. (Alemanji, 2021.)