Kiira Salmi
Jatka lukemista ”Vieraskynässä Kiira Salmi”
Vieraskynässä Eero Haapala
Miksi lapset ja nuoret liikkuvat ja mikä on lasten ja nuorten liikunnan tavoite? Lasten ja nuorten liikkumattomuuden yleistyessä näiden teemojen tarkastelu nousee yhä tärkeämmäksi. Lasten ja nuorten liikkumisen motiivit ja syyt ovat moninaisia. Myös syitä siihen, miksi lasten ja nuorten tulisi liikkua, on monia. Elinikäisen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseksi lasten liikkumisessa tulisi kehittää monipuolisesti motorisia taitoja ja muita fyysisiä ominaisuuksia sekä tiedollisia taitoja ja minäpystyvyyttä, jotka tekevät liikkumisesta helppoa ja mukavaa. Näiden taitojen ja ominaisuuksien kehittymistä voidaan kuvata termillä urheilullisuus, joka antaa taidot ja valmiudet paitsi elämänkaaren aikaiseen liikunnalliseen elämäntapaan, myös valmiudet ja kehon, joka soveltuu monenlaiseen liikkumiseen ja urheiluharrastukseen. Liikunnalla ja liikunnallisella elämäntavalla on myös suuri merkitys kansansairauksien ehkäisyssä lapsuudesta alkaen ja toisaalta kansansairauksien riskitekijöiden kertyminen saattaa hidastaa urheilullisuuden kehittymistä.
Jatka lukemista ”Leikkikentältä palkintopallille – varhaislapsuuden liikunta urheilullisuuden kehittymisen kivijalkana”
Gästpenna av Johanna Hirvi
Alla barn är med om åtminstone en stadieövergång innan skolstart. Med tanke på att alla barn tar del av minst en stadieövergång har det i stor utsträckning forskats kring stadieövergångar både nationellt och internationellt (Correia & Marques-Pinto, 2016; González-Moreira, 2021; OECD, 2017; Packer m.fl., 2021; Rantavuori m.fl., 2017). I den nationella kontexten har forskning främst bedrivits i finskspråkig kontext, med fokus på bland annat barns ingång till småbarnspedagogiken, gruppbyten, övergången från småbarnspedagogiken till förskoleundervisningen och vidare till nybörjarundervisningen (Can m.fl., 2023; Harju, 2023; Lucas Revilla, 2022; Rantavuori m.fl., 2017).
Jatka lukemista ”Hur kan vi garantera kontinuerliga lärstigar för alla barn i samband med stadieövergångar?”
Johanna Hirvi
Jatka lukemista ”Gästpenna av Johanna Hirvi”
Vieraskynässä Kata Kumpulainen
Tiimityön toimivuudella on merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin (Kumpulainen ym., 2023). Varhaiskasvatuksen tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat keskeisiä asioita alan veto- ja pitovoimaa vahvistettaessa. Alalla on pitkälti sen historian aikana keskitytty vahvistamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksissa vuorovaikutukseen ja toimintaan lapsen kanssa. Alan ammattilai sten keskinäiset työyhteisölliset vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niin varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kuin työelämässäkin.
Jatka lukemista ”Pelillistetty reflektiivinen keskustelu laadukkaan tiimityön perustana”
Kata Kumpulainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Kata Kumpulainen”
Vieraskynässä Ulla Soukainen
Tässä artikkelissa tarkastelen termejä pedagogiikan johtaminen ja pedagoginen johtaminen sivuten myös pedagogista johtajuutta. Tarkasteluni lähtökohtana on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), jossa käytetään termiä pedagogiikan johtaminen seuraavasti:
Jatka lukemista ”Pedagogiikan johtamista vai johtamisen pedagogiikkaa?””Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin ja sen inklusiivisuuden kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle” (2022, 87).
Ulla Soukainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Ulla Soukainen”
Vieraskynässä Raija Raittila
Varhaiskasvatuksen pedagogisen työn toteutuminen ja laatu ovat oleellisesti kytköksissä toimintaan varattujen ympäristöjen kanssa (Matthews & Lippman 2020; Stankovic-Ramirez & Vittrup 2023). Suomalaisessa ”varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö”, jonka ymmärretään sisältävän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kuvaillaan alaa ohjaavissa asiakirjoissa melko monipuolisesti, mutta kuvailu tehdään ilman teoreettista kehikkoa. Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen kysymys, jonka tutkimusta on tehty erityisesti avoimista kouluympäristöistä (Mulcahy, Cleveland & Aberton 2015; McNeil & Borg 2018).
Jatka lukemista ”Pedagogisen toimintaympäristön ja laadun yhteys varhaiskasvatuksessa”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 