Vieraskynässä Kata Kumpulainen

Tiimityön toimivuudella on merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin (Kumpulainen ym., 2023). Varhaiskasvatuksen tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat keskeisiä asioita alan veto- ja pitovoimaa vahvistettaessa. Alalla on pitkälti sen historian aikana keskitytty vahvistamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksissa vuorovaikutukseen ja toimintaan lapsen kanssa. Alan ammattilai sten keskinäiset työyhteisölliset vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niin varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kuin työelämässäkin.

Kata Kumpulainen

Vieraskynässä Ulla Soukainen

Tässä artikkelissa tarkastelen termejä pedagogiikan johtaminen ja pedagoginen johtaminen sivuten myös pedagogista johtajuutta. Tarkasteluni lähtökohtana on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), jossa käytetään termiä pedagogiikan johtaminen seuraavasti: 

”Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin ja sen inklusiivisuuden kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle” (2022, 87). 

Ulla Soukainen

Vieraskynässä Raija Raittila

Varhaiskasvatuksen pedagogisen työn toteutuminen ja laatu ovat oleellisesti kytköksissä toimintaan varattujen ympäristöjen kanssa (Matthews & Lippman 2020; Stankovic-Ramirez & Vittrup 2023). Suomalaisessa ”varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö”, jonka ymmärretään sisältävän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kuvaillaan alaa ohjaavissa asiakirjoissa melko monipuolisesti, mutta kuvailu tehdään ilman teoreettista kehikkoa. Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen kysymys, jonka tutkimusta on tehty erityisesti avoimista kouluympäristöistä (Mulcahy, Cleveland & Aberton 2015; McNeil & Borg 2018).

Raija Raittila

Päivi Kupila, KT, on työskennellyt Tampereen yliopistossa varhaiskasvatuksen
yliopistonlehtorina. Hänen tutkimusintressejään ovat varhaiskasvatuksen ammatillisuuteen ja
ammatissa toimimisen tukemiseen liittyvät tekijät. Hän on tutkinut ammatillisia tiloja ja
ammatillista identiteettiä varhaiskasvatuksessa ja ollut mukana monissa mentorointia
kehittävissä hankkeissa. Hän on myös mukana kansainvälisessä varhaiskasvatuksen
johtajuutta tutkivassa hankkeessa.

Vieraskynässä Johanna Heikka

Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Toimiva johtaminen vaikuttaa myönteisesti varhaiskasvatuksen laatuun, joka puolestaan edistää lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia (Douglass, 2019). Johtamisen merkitys laadulle on tunnistettu laajasti. Kansallinen ohjaus antaa kuitenkin rajallisesti ohjeita prosesseista, joiden kautta johtaminen vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatutavoitteiden saavuttamiseen.

Johanna Heikka

KT, PhD Johanna Heikka toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät johtajuuteen, laatuun ja pedagogiikkaan varhaiskasvatuksessa. Hänen viimeaikaiset julkaisunsa ovat käsitelleet jaettua pedagogista johtajuutta, opettajajohtajuutta, opettajien sak-työaikaa sekä kokonaisvaltaista pedagogiikkaa. Johanna on varhaiskasvatuksen johtamisen dosentti Oulun yliopistossa. Johanna on myös vuosittaisen Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumin johtaja. Johanna kokoaa blogissaan yhteen uusinta tutkimusta jaetusta pedagogisesta johtajuudesta ja tarkastelee sen merkitystä laadunhallinnan näkökulmasta. Hän ehdottaa, että johtamisen merkitys tulisi argumentoida selkeämmin kansallisessa ohjauksessa.

Nyt on aika hengähtää ja palata uusin vieraskynäkirjoituksin taas syksyllä.

Kevään vieraskynät:

Eerika Länsmans – Mitä aiempi tutkimus kertoo meille varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatinvaihdosta? (9.6.2023)

Jonna Kesäläinen – Lasten tunnesäätely, oppiminen ja leikki varhaiserityiskasvatuksessa (26.5.2023)

Janne Lepola – Miksi keskusteleva tarinoiden lukeminen lasten kanssa on tärkeä? (12.5.2023)

Meri Pihanperä – Jokainen opettajaopiskelija ansaitsee laadukkaan harjoitteluympäristön (28.4.2023)

Jenny Marttila – Varhaiskasvatuksen ammattilaiset mielen tulkitsijoina (14.4.2023)

Essi Hanhikoski, Mari Laakso, Merja Koivula & Eija Sevón: Videorikasteiset haastattelut ikkunana lasten vertaissuhteisiin varhaiskasvatuksessa (31.3.2023)

Raisa Harju-Autti & Laura Lahti – Kieli- ja kulttuuritietoisuutta varhaiskasvatukseen monin eri keinoin (17.3.2023)

Viola Soininen – Esiopettajien työhyvinvointi heijastuu ryhmän vuorovaikutukseen (3.3.2023)

Elmiina Tahkola – Tunteet, suhteet ja ruumiillisuus varhaiskasvatuksen pedagogisissa käytännöissä ja siirtymissä (17.2.2023)

Jouni Veijalainen – Hyvinvoiva varhaiskasvatuksen työntekijä on kaikkien etu (3.2.2023)

Karoliina Seppänen – Seuraa johtajaa Vettä kengässä – Perinneleikit osana varhaiskasvatuksen leikkipedagogiikkaa (20.1.2023)

Kaikki vieraskynät löydät täältä.

Ihanaa kesää toivottaa TVK-tekijätiimi!