Gästpenna av Johanna Hirvi 

Alla barn är med om åtminstone en stadieövergång innan skolstart. Med tanke på att alla barn tar del av minst en stadieövergång har det i stor utsträckning forskats kring stadieövergångar både nationellt och internationellt (Correia & Marques-Pinto, 2016; González-Moreira, 2021; OECD, 2017; Packer m.fl., 2021; Rantavuori m.fl., 2017). I den nationella kontexten har forskning främst bedrivits i finskspråkig kontext, med fokus på bland annat barns ingång till småbarnspedagogiken, gruppbyten, övergången från småbarnspedagogiken till förskoleundervisningen och vidare till nybörjarundervisningen (Can m.fl., 2023; Harju, 2023; Lucas Revilla, 2022; Rantavuori m.fl., 2017).

Johanna Hirvi

Vieraskynässä Kata Kumpulainen

Tiimityön toimivuudella on merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin (Kumpulainen ym., 2023). Varhaiskasvatuksen tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat keskeisiä asioita alan veto- ja pitovoimaa vahvistettaessa. Alalla on pitkälti sen historian aikana keskitytty vahvistamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksissa vuorovaikutukseen ja toimintaan lapsen kanssa. Alan ammattilai sten keskinäiset työyhteisölliset vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niin varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kuin työelämässäkin.

Kata Kumpulainen

Vieraskynässä Ulla Soukainen

Tässä artikkelissa tarkastelen termejä pedagogiikan johtaminen ja pedagoginen johtaminen sivuten myös pedagogista johtajuutta. Tarkasteluni lähtökohtana on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), jossa käytetään termiä pedagogiikan johtaminen seuraavasti: 

”Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin ja sen inklusiivisuuden kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle” (2022, 87). 

Ulla Soukainen

Vieraskynässä Raija Raittila

Varhaiskasvatuksen pedagogisen työn toteutuminen ja laatu ovat oleellisesti kytköksissä toimintaan varattujen ympäristöjen kanssa (Matthews & Lippman 2020; Stankovic-Ramirez & Vittrup 2023). Suomalaisessa ”varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö”, jonka ymmärretään sisältävän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kuvaillaan alaa ohjaavissa asiakirjoissa melko monipuolisesti, mutta kuvailu tehdään ilman teoreettista kehikkoa. Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen kysymys, jonka tutkimusta on tehty erityisesti avoimista kouluympäristöistä (Mulcahy, Cleveland & Aberton 2015; McNeil & Borg 2018).

Raija Raittila

Päivi Kupila, KT, on työskennellyt Tampereen yliopistossa varhaiskasvatuksen
yliopistonlehtorina. Hänen tutkimusintressejään ovat varhaiskasvatuksen ammatillisuuteen ja
ammatissa toimimisen tukemiseen liittyvät tekijät. Hän on tutkinut ammatillisia tiloja ja
ammatillista identiteettiä varhaiskasvatuksessa ja ollut mukana monissa mentorointia
kehittävissä hankkeissa. Hän on myös mukana kansainvälisessä varhaiskasvatuksen
johtajuutta tutkivassa hankkeessa.