Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa – yhteinen vastuu pedagogiikan laadusta

Vieraana yliopistonlehtori, dosentti KT Elina Fonsén

Johtajuus on ominaisuus, mitä on kaikilla työyhteisön jäsenillä.  Yhteisössä kaikki osallistuvat jaettuun johtajuuteen, halusivat tai eivät, ja huomasivat he sitä tai eivät. Johtajuus tapahtuu vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutusta on kaikki ihmisten välinen toiminta. Osallistuminen yhteisön toimintaan on aina jotain, mikä suuntaa yhteisön toimintaa. Myös vetäytyminen vuorovaikutuksesta on vuorovaikutusta: se lähettää viestin ja aiheen käyttäytymisen tulkintaan, ja muuttaa samalla myös muiden käyttäytymistä ja suhtautumista vetäytyjään. Näin vetäytyjä tulee osallistuneeksi yhteisönsä ilmapiirin johtamiseen johonkin suuntaan, varmaankin useimmiten ilman tarkoitusta näin tehdä. (Fonsén, Varpanen, Kupila & Liinamaa, tulossa; Foucault 2000; Harris & Spillane 2008.) 

Johtajalla on oman ammattiroolinsa mukaisesti vastuu johtaa työyhteisöä toteuttamaan sille asetettua perustehtävää. Johtaja käyttää siis hänelle annettua valtaa vaikuttaa toiminnan suuntaamiseen. Varhaiskasvatuksen perustehtävää määrittää varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perustehtävää määrittää toisinaan myös vahva toimintakulttuuri, ”näin meillä on ollut tapana tehdä” –puhe. Johtajan tehtävänä on tällöin ”luotsata laivaansa” oikeaan suuntaan. (Fonsén, 2014; Palonen, 2012.) 

Kuvituskuva Pixabay

Varhaiskasvatuksen opettajan rooliin kuuluu kantaa vastuuta lapsiryhmän toiminnan pedagogiikasta (OPH 2018). Tämä asettaa samalla johtamisvastuuta opettajalle. Hänen on kannettava vastuu ja johdettava pedagogiikan dokumentointia, arviointia ja vietävä näiden pohjalta suunnitteluun alustavia näkemyksiä yhdessä tiimin yhteiseen suunnitteluun ja pohdintaa. Myös lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien kirjaaminen on asetettu opettajien vastuulle (OPH 2018). Osittain nämä työtehtävät, varsinaisen lasten kanssa toteutettavan varhaiskasvatustoiminnan lisäksi, on määritelty sak-työajalla toteutettavaksi. Opettajalle lankeaa siis tältä osin valmisteluvastuuta. Eli opettajalla on ammattiroolinsa mukaista johtajuutta eli vastuu ja valta vaikuttaa toimintaan. (Fonsén, Varpanen, Kupila & Liinamaa, tulossa; Foucault 2000.)

Johtajuus voidaankin nähdä pitkälti yhteisössä vallitsevan keskustelun eli diskurssien johtamisena (ks. esim. Alvesson & Kärreman 2000a; 2000b). Siihen kuuluu pohdinta siitä, mikä on varhaiskasvatuksen perustehtävä ja miten siitä puhutaan. Miten määrittelemme roolit ja tehtävät ja miten ylipäätään suhtaudumme lapsiin, kasvatukseen ja opetukseen. Miten jaetaan roolit ja vastuut siten, että koko työyhteisö ymmärtää ja hyväksyy niiden perustelut? Miten pilkotaan ohjausasiakirjojen tavoitteet käytännön työn tasolle? Ja pohditaan, mitä nämä ylätason tavoitteet tarkoittavat juuri meidän lapsiryhmän toiminnassa, ja kaikissa sen suunnittelun vaiheissa, ja niissä ihan pienissäkin ratkaisuissa.

Opettajalla on ammattiroolinsa mukaista johtajuutta eli vastuu ja valta vaikuttaa toimintaan

Mäkipeska ja Niemelä (2005) kuvaavat työyhteisöjen sosiaalisen pääoman olevan merkityksellisessä asemassa työyhteisöjen hyvinvoinnille.  Luottamus tai epäluottamus voi muodostua kehämäiseksi itseään ruokkivaksi dynamiikaksi. Myös varhaiskasvatuksessa työyhteisössä vallitseva puhe voi olla toisinaan negatiivista, ongelmiin jumittuvaa, epäluottamusta ruokkivaa. Kasvattajan tehtävänä voidaan nähdä lapsen ”ojennuksessa pitäminen” ja lapsi ikään kuin luonnostaan kurittomuuteen taipuvana. Epäkohtiin toki tulee puuttua, mutta rakentava ja ratkaisuun pyrkivä puuttuminen on eri asia, kuin ongelmiin jumittuminen ja pessimistinen asenne. (Fonsén & Keski-Rauska 2018.)

Kuvituskuva Pixabay

Parhaimmillaan puhe on positiivista, mahdollisuudet näkevää, ratkaisukeskeistä ja toisia arvostavaa sekä luottamusta rakentavaa. Lapsi nähdään ”hyvään pyrkivänä” tasavertaisena ihmisenä, ja kasvatuksen ja opetuksen tehtävänä on tarjota hänen kasvuunsa tukea ja aineksia, joilla tukea lapsen persoonallisuuden kehitystä. Varhaiskasvatuksessa tätä puhetta voivat johtaa ja johtavatkin kaikki työyhteisön jäsenet. (Fonsén & Keski-Rauska 2018; Soukainen & Fonsén 2018.)

Johtajuus lähteekin aina sen pohdinnasta, kuinka minä itse johdan itseäni. Toiminko niiden arvojen ja periaatteiden mukaisesti, joita kerron pitäväni tärkeänä? Mikä tavoite on minun omassa työssäni keskeisenä? Onko se aito varhaiskasvatuksen perustehtävä: lapsen hyvän varhaiskasvatuksen, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen omien ratkaisujeni ja toimieni taustalla aidosti? Vai ohjaako päätöksentekoani enemmän muut intressit? Oman toiminnan kriittinen reflektointi on ammatillisen varhaiskasvatuksen ydin ja johtajuutta, joka varmistaa hyvän varhaiskasvatuksen. (Fonsén 2014; Parrila & Fonsén 2017.)

Jaettu pedagoginen johtajuus on siis ensisijaisesti varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta vastaamista ja sen laadun kehittämistä. Jokaisen ammattiryhmä kohdalla sitä kannetaan oman ammattiroolin mukaisessa laajuudessa. Se on arvojen ja tavoitteiden yhteiseksi tekemistä yhteisen ymmärryksen luomisen kautta. Tarvitaan myös rakenteita yhteisen ymmärryksen luomiselle. Palaverit eri muodoissaan ja käytetyt asiakirjat ja lomakkeet, joihin yhteiset sopimukset kirjataan, ovat työvälineitä tämän yhteisen ymmärryksen luomiselle. Kirjaukset toimivat samalla myös arvioinnin perustana. Niihin voidaan palata ja tarkastella, ollaanko päästy asetettuihin tavoitteisiin ja onko yhteisistä sopimuksista pidetty kiinni. (Fonsén 2014; Parrila & Fonsén 2017.)

Jaettu pedagoginen johtajuus on siis ensisijaisesti varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta vastaamista ja sen laadun kehittämistä

Johtajuutta tarkasteltaessa kannattaa siis pysähtyä pohtimaan aluksi omaa diskurssiaan, tapaansa puhua perustehtävästä, ja miettiä, mihin suuntaan sillä pedagogiikkaa johtaa!

Kuvituskuva Pixabay

Lähteet:

Alvesson, M. & Kärreman, D. (2000a) Taking the linguistic turn in organizational research. Challenges, responses, consequences. The Journal of Applied Behavioral Science 36 (2), 136−158. 

Alvesson, M. & Kärreman, D. (2000b) Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human relations 53 (9), 1125−1149. 

Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1914. Tampere: Tampere University Press. 

Fonsén, E. & Keski-Rauska, M-L. (2018) Varhaiskasvatuksen yhteinen johtajuus vastakohtaisten diskurssien valossa. Työelämän tutkimus, 3/2018, 185-200.

Fonsén, E. & Ukkonen-Mikkola, T.  (2019) Early Childhood Education Teachers’ Professional Development towards Pedagogical Leadership. Educational Research, 61(2), 181-196. https://doi.org/10.1080/00131881.2019.1600377 

Fonsén, E. Varpanen, J., Kupila, P. & Liinamaa, T (tulossa). Johtajuuden diskurssit varhaiskasvatuksessa – valta ja vastuu johtajuuden jäsentäjinä.

Foucault, M. (2000). “The Subject and Power”. Teoksessa Michel Foucault: Power. Essential works of Foucault 1954-1984, vol.3. toim. Faubion, James. Lontoo: Penguin Books, 326-348.

Harris, A. & Spillane, J. P. (2008) Distributed leadership through the looking glass. Management in Education 22 (31), 31–34.

Mäkipeska, M. & Niemelä, T. (2005) Haasteena luottamus – työyhteisön sosiaalinen pääoma ja syvärakenne. Helsinki: Edita.

OPH. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus.

Palonen, T. (2012) Voiko piilo-organisaatiota johtaa? Teoksessa K. Mäki ja T. Palonen (toim.) Johtamisen tilat ja paikat. Aikuiskasvatuksen 50. vuosikirja. Kansanvalistusseura. Vantaa: Hansaprint.

Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) (2017). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. Jyväskylä: PS-kustannus. 

Soukainen, U. & Fonsén, E. (2018). Will the Leadership Last? Sustainable Leadership in Early Childhood Education. Teoksessa E. Rogulj, A.V. Jevtić & A. Jurčević – Lozančić (toim.) Early Childhood Relationships: The foundation for Sustainable Future. Proceedings. International Scientifical and Professional Conference OMEP 2017, 312–329. http://omep.hr/assets/zbornik.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: