Varhaiskasvatustoiminnalle tehokkuusajattelu luo omat haasteensa. Sitä voidaan tarkastella työntekijän ja lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisen sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Asia ei ole uusi, siitä on tehty kyselyjä ja asia on ollut otsikoissa. Sille on vain aina ummistettu silmät ja käännetty selkä.
Vakavai-hanke selvitti lainsäädännön muutosten tuomia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hanke sivuaa lapsiryhmien suhdelukujen päivittäistä ylittymistä. Lapsiryhmät rakennetaan usein siten, että siinä toimii kolme kasvatusvastuullista ja se täytetään lainmukaisten suhdelukujen perusteella. Ongelmaksi kuitenkin tulee, että lasten hoitoajat voivat vaihdella suuresti. Erityisesti henkilöstö oli kokenut ongelmaksi aamu- ja iltapäivät, jolloin päivittäiset ylitykset suhdeluvuissa yleensä tapahtuivat. Liian suuret käyttöastetavoitteet myös koettiin ongelmallisiksi, jolloin säännöllisiä suhdelukuylityksiä tehtiin. Kasvatushenkilöstön määrästä voidaan tilapäisesti poiketa, mutta sitä tilapäisyyttä ei määritellä laissa tarkemmin. (Asetus lasten päivähoidosta 6§; Puroila & Kinnunen, 2017) Varhaiskasvatushenkilöstön viikoittainen työaika on 38h 45min, mutta lapsi on usein yli 40 tuntia viikossa päiväkodissa, koska useat vanhemmat tekevät pääasiassa kahdeksan tuntisia päiviä.
Käyttöasteen nostattamiseksi on kehitelty erilaisia keinoja. On esimerkiksi ohjeistuksia kunnille, joissa kannustetaan jakamaan henkilöstölle tulospalkkiota käyttöasteen noususta ja toiminnan tehostamisesta. Käyttöastetta on pyritty tehostamaan henkilöstön siirroilla yksiköiden välillä, työaikapankilla sekä tilapäislasten ottamisesta paikkaamaan lapsivajausta. Urapalkkiota työntekijä voi saada muun muassa joustamalla työajoissaan. (Pokki, Ekroos & Kauhanen, 2014.) Lyytisen mukaan suhdeluvuilla pelaaminen kuormittaa työntekijöitä ja heikentää lasten hyvinvointia. Ongelmat alkavat kasaantua ja niillä on kauaskantoisia seuraamuksia. (Lyytinen, 31.10.2017.) Varhaiskasvatuksen myönteinen merkitys lapsen kehitykselle ja kasvulle on merkitsevää vain silloin, kun se on laadukasta. Tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen sosiaalisia, kielellisiä, kognitiivisia sekä emotionaalisia taitoja. Erityisen suuren hyödyn saavat heikommista taustoista tulevat lapset. Heikkolaatuinen varhaiskasvatus puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen. (Camilli, 2009; Melhuis, ym. 2015; Loeb, ym. 2004.)
Vahvat lapset pärjäävät, mutta kaikki lapset eivät ole vahvoja.
Tällä hetkellä ideaalimalli toiminnasta ei kohtaa käytännön työn kanssa. Useat asiakirjat korostavat lapsen hyvinvointia, rutiineja ja turvallista arkea. Aikuisten vaihtuminen lap
siryhmissä tai lapsien liikuttelu ryhmien välillä rikkovat päivärytmiä, keskeyttävät leikin tai tuovat muita häiriötekijöitä. Vahvat lapset pärjäävät, mutta kaikki lapset eivät ole vahvoja. Toivottavasti heidän ei tarvitse ollakaan. Suhdelukuihin liittyvää problematiikkaa on pyritty tuomaan aikaisemminkin esille. Esimerkiksi Alanko teki vuonna 2017 noin kahdelle sadalle henkilölle valtakunnallisen kyselyn suhdeluvuista. Siinä nousi esille, että suhdeluvut ylittyvät säännöllisesti, erityisesti iltapäivisin. Alangon työssä nousi myös esille, että suhdeluvuista poikkeaminen oli suunniteltua. Toinen, yli 700 varhaiskasvatuksen ammattilaista tavoittanut kysely (Ruohonen, 2017) vahvistaa nämä vastaukset. Sen mukaan lakisääteiset suhdeluvut toteutuvat vain muutaman tunnin päivässä. Lisäksi Siitosen (2011) yli tuhannen vastaajan selvitys nosti esille, että päiväkotien toiminta pyörii hyvin paljon henkilöstön joustavuuden varassa.
36,1% vastaajista ilmoitti suhdelukujen ylittyvän aina aamupäivisin. Iltapäivisin vastaava luku oli 54,5%.
Vahvistaaksemme ongelman olemassaolon teimme suhdeluvuista kyselyn, johon saimme 845 vastausta 95 eri kunnasta. Tuloksissa nousi esille, että suhdeluvut ylittyvät päivittäin. 36,1% vastaajista ilmoitti suhdelukujen ylittyvän aina aamupäivisin. Iltapäivisin vastaava luku oli 54,5%. Lisäksi 23,6% vastaajista ilmoitti, että heidän ryhmässään on suhdeluvun ylittävän määrän lapsia joka päivä. Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esille, että suunniteltua toimintaa jouduttiin usein perumaan tai siirtämään, jos aikuisia tai lapsia puuttui ryhmästä. Työntekijälle hankittiin vain harvoin sijainen hänen ollessaan poissa. Puolestaan lasten puuttuminen ryhmästä johti työntekijöiden siirtelyyn toisiin ryhmiin tai yksiköihin. Aikaisemmat kyselyt ja selvitykset yhdessä Vakavai-hankkeen kanssa vahvistavat meidän kyselymme tulosten luotettavuutta.
Tämä työ syntyi varhaiskasvatuksen ammattilaisten huolesta tehokkuusajattelua kohtaan ja pohjautuu olemassa oleviin asiakirjoihin, tutkimuksiin sekä kyselyyn. Olemme pyrkineet tuomaan esille millaisia ongelmia ja haasteita varhaiskasvatustoiminnassa ilmenee, kun käyttöastetavoitteet määrittelevät toimintaa. Selvityksen puramme blogissa neljässä eri otteessa 14.5, 18.5, 25.5 sekä 1.6. Julkistamme selvityksemme kokonaisuudessaan 1.6.2018 tällä sivulla. Lähdeluettelon löydät varsinaisesta selvityksestä.
Korkean käyttöastetavoittelun tuomia haasteita:
- Kasvattaja-lapsi suhde heikkenee (useita vaikutuksia)
- Turvallisuus heikkenee
- Suunnitelmallinen työ vaikeutuu
- Pedagoginen työ vaikeutuu
- Suunniteltua toimintaa joudutaan perumaan
- Työn kuormittavuus kasvaa
- Häiriötekijät lisääntyvät
- Stressitekijät lisääntyvät
- Vaikutukset lasten ja työntekijöiden hyvinvointiin
- Mahdollisuus yksilöllisyyden huomiointiin heikkenee
- Yhteisöllisyys heikkenee
- Varhaiskasvatuksen laatu heikkenee → vaikuttavuus heikentyy
Palautetta ja kommentteja voit lähettää sähköpostitse:
tutkittuavarhaiskasvatuksesta(at)gmail.com tai lähetä kommentti.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 
joskus selitettiin ihan pokkana että se ei tervii toteutua kuin mitoituksessa eli ei koko päivän vaan siinä ,että ryhmään on palkattu kolme työntekijää. . . .
TykkääLiked by 1 henkilö
Tämä nousi esiin selvityksessämmekin. Esimerkiksi puolipäiväiseen koulutukseen otettiin harvoin tai ei koskaan sijaista. Tämä johti siihen, että työvuoroja muutettiin, koulutukseen meno peruttiin viime hetkellä tai työntekijät eivät hakeutuneet koulutuksiin, jotta oma ryhmä ei jäisi pulaan.
TykkääTykkää
Itse esimiehenä toimiessani ,olin pakotettu aina kertomaan henkilöstölle, että aamupäiväkoulutukseen pitää mennä iltavuorosta ja iltapäiväkoulutukseen aamuvuorosta, joten päiville tuli aina liiaa pituutta, mutta silloin sai sentää ntehdä ylitöitä, mutta nykyään seki ntaitaa olla kielletty.
TykkääLiked by 1 henkilö
Näin näyttäisi selvityksemme mukaan vieläkin tapahtuvan. Tosin vastauksista ilmeni, että tunnit pitää tasata, jolloin yhden päivän pidennys on toisen päivän lyhennys.
TykkääTykkää
Hei!
Olen huolissani suhdeluvuista niissä päiväkodeissa, jotka ovat pitkään auki. Jos päiväkoti aukeaa kuudelta kolmen hoitajan ryhmästä lähtee ensimmäinen työntekijä jo ennen kahta. Päiväkodin johtajan kommennti tähän oli, että kaikissa Helsingin päiväkodeissa rikotaan lakia päivittäin.
Yksivuotiaamme aloitti juuri 15-hengen ryhmässä. Luulin, että 12 lapsen ryhmä on hänen ikäiselleen maksimi, mutta tässäkin keppuroidaaan suhdeluvuilla niin, että ryhmässä on 8 alle kolmevuotiasta ja 7 kolme vuotta täyttänyttä. Kyseisessä päiväkodissa yksivuotiaat ovat siis klo 14 jälkeen 7-8 hengen ryhmissä.
Aloin miettiä, pitäisikö tästä asiasta tehdä jonkunlainen kansalaisaloite. Tämähän ei voi olla kenenkään etu. Kun hoitaja vaihtaa yhdelle vaippaa, hän ei voi mitenkään huolehtia muiden fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista tai turvallisuudesta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ota yhteyttä ylempään tasoon ,jos olet huolissasi lapsesi turvallisuudesta ja hoidosta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Juu, luulen että tästä olisi syytä olla yhteydessä kaupunginvaltuustoon. Alueen varhaiskasvatuspäällikko on sitä mieltä, että tässä ei ole mitään ongelmaa, mikä on kyllä todella erikoista.
Jos ymmärsin oikein, laki on ympäripyöreä ja sitä voi helposti kiertää. Pääluku ei ole ryhmäkohtainen, vaan talokohtainen ja tämän vuoksi sijaisiakaan ei aina hankita. Laki ei myöskään ilmeisesti velvoita siihen, että hoitajia olisi koko päivän tarpeeksi, vaan että heitä on tarpeeksi ”yli päätään”. Eli jos 15 lapsen ryhmän 3 hoitajaa tekevät vuorotyötä, on ihan okei, että iltapäivällä heitä on vähemmän. Haaste ei ole niin suuri päiväkodeissa, jotka aukeavat myöhään, mutta klo 6 aukeavassa päiväkodissa hoitajia on todella 15 lapsen ryhmässä klo 14 jälkeen vain kaksi
Siksi mietin kansalaisaloitteen tekemistä.
TykkääLiked by 1 henkilö
5 a § (8.5.2015/580)
Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.
Laissa mielestäni määritetään selvästi ryhmäkoko, ei mitenkään koko talon luku vaan ryhmäkoko maksimissaan 21 tai 24, riippuen kunnasta, yli kolmivuotiailla.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ryhmäkoko tulee olla paperilla oikein. Harmittavasti sen ei tarvi päivittäin päivän jokaisena hetkenä toteutua. Tämän tilapäisen ylityksen tietävät varhaiskasvatuksen johtajat ja osaavat sitä käyttää hyväkseen.
TykkääTykkää
Liian suuret ryhmät ovat todella vaarallisia esim lapsen hermoston kehitykselle ja stressaavat lasta monintavoin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Juu, tämä on suuri huolenaiheeni…
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Aamu ja Marja!
Onko todellakin niin Aamu, että vain pienten ryhmä tekee aamupäivystyksiä (klo 6 vuoroja)? Olisiko mahdollista, että vuorot kiertäisi eri ryhmissä, jolloin päivystys ei rasittaisi yhtä ryhmää? On myös mahdollista, että pienten ryhmä ei tee päivystyksiä ollenkaan. Tämä olisi todellinen pedagoginen valinta ja lasten kannalta varmasti parhain.
En voi ottaa kantaa yksittäisen johtajan puheisiin. On kuitenkin selvää selvityksemme mukaan, että suhdeluvut ylittyvät juuri iltapäivisin. Se on kuitenkin valitettavasti totta, että laki antaa mahdollisuuden siihen, että suhdeluvut ylittyvät päivän eri tilanteissa, joten lain rikkomisesta siinä ei ole kyse.
Yksi mahdollisuus miten edetä asiassa on, jos puhe ryhmän tai päiväkodin johtajan kanssa ei onnistu, niin ottaa yhteyttä aluepäällikköön (näin Helsingissä).
Kansalaisaloitteen tekeminen voisi olla hyvä idea. Sen avulla asia voitaisiin saada eduskunnalle käsittelyyn ja näin mahdolliseen lakimuutokseen. Tässä tapauksessa ota rohkeasti meidän porukkaan yhteyttä, niin olemme mukana!
TykkääTykkää
Hei!
Mukavaa saada lisätietoa ja kannatusta kansalaisaloitteen tekemiselle.
On ongelmallista, että laki ei velvoita tarpeeksi hoitajia päivän jokaiselle tunnille. Ymmärtääkseni Helsingin päiväkodit ovat auki klo 6:15-17.30. Oman yksivuotiaan lapseni 15 hengen ryhmästä yksi hoitaja poistuu tosiaan päivittäin klo 14 mennessä. Näin ollen iltapäivisin paikalla on yli kolmen tunnin ajan vain kaksi hoitajaa. Sama meno jatkuu kuulemma syksyllä, vaikka ryhmään on tulossa lisää yksivuotiaita.
Kun edellä mainittu toistuu päivittäin, kyse ei ole enää poikkeuksesta vaan liian löysästä lainsäädännöstä.
Monihan varmaan hakee lapsensa viiteen mennessä. Mutta hoitajien mukaan myös ennen kahta paikalla on usein vain kaksi hoitajaa, mikä johtuu erilaisista koulutuksista ja kokouksista, sekä siitä että hoitajat sijaistavat talon sisällä eri ryhmissä. Sain myös itse todistaa tämmöisiä hetkiä tutustumisviikolla ja meno oli monella tapaa hoitajille haastavaa.
Liian suuret ryhmät eivät voi mitenkään olla hoitajien eikä lasten etu. Tuntuisi mielekkäältä ajaa tähän muutosta. Miten meidän kannattaisi kansalaisaloitteen kanssa edetä? Ajttelin itse kontaktoida asiasta myös yhtä kaupungin valtuutettua.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Aamu minunkin puolestani. 😊 Ryhmäkoko kansainvälisessä vertailussa ei ole suuri, päinvastoin. Tärkeää on siis muotoilla aloite oikein, jos sinne asti pääset asiassa. 😊.
Ongelmia tuottaa, että suhdeluvut vaihtelevat päivätasolla suuresti ja ne ylittyvät lain valossa säännöllisesti. Käyttöastetavoittelun maksimointi puolestaan tuo suurempia haasteita, koska tämä johtaa usein henkilöstön ja lasten liikutteluun. Tämä puolestaan vaikeuttaa toiminnan toteuttamista sekä kuormittaa lapsen hyvinvointia ja vaikuttaa lapsen kehitykseen negatiivisesti. Tärkeää olisi, että laissa oleva suhdelukujen tilapäinen ylitys määriteltäisiin lakiin ja sen ylittymiseen puututtaisiin. Riittävä henkilöstö tulisi turvata.
Kasvatusvastuullisiin henkilöstöön luetaan lastenhoitajat sekä lastentarhanopettajat.
TykkääTykkää
Hei Aamu!
Kuullostaa hurjalta! Onko päiväkodissa tiedusteltu lapsien läsnäoloaikoja ja niiden mukaan luotu työvuorot? On todellakin kyseenalaista ettei ryhmässä ole klo 14 jälkeen kuin 2 aikuista, jos kaikki ryhmän lapset on paikalla.
Meidän selvityksemme julkaistaan 1.6., jossa vaadimme muutosta tilapäisyyteen ja tarkempaan suhdelukujen seurantaan.
Kansalaisaloitteeseen tulisi saada paljon taustajoukkoja. Yksi tapa on luoda facebook ryhmä, jossa aiheesta tiedotettaisiin. Me voisimme tarjota taustamateriaalin ja kontakteja alan asiantuntijoihin. Pistä viestiä tutkittuavarhaiskasvatuksesta@gmail.com, niin jatketaan keskustelua kansalaisaloitteesta sieltä.
TykkääTykkää